Edellisessä päivityksessäni viittasin tic-liikkeisiin eli kasvojen nykimisoireisiin. Minulla sellaisia kuului elämääni kouluvuosinani, ehkä erityisesti noin 10-15-vuotiaana. Koen tic-oireiden lieventyneen. Toisaalta tunnistan niitä edelleen nykyäänkin. Tic-oireeni liittynevät minulla autismin kirjon asperger-tourette -piirteisiini. Koen saavani tic-liikkeet nykyään helpommin hallintaan verrattuna teinivuosiini.
Miten minä sen tein? Millä tavalla onnistuin saamaan kasvojen tic-liikkeeni hallintaan? En minä tiedä. Oppiminen on luova prosessi tässäkin kysymyksessä. Iän myötä tietyt neurologiset haasteet lievenevät, tic-oireetkin. Kiinnostus poliittiseen toimintaan ja poliittisen mediasisällön tuottamiseen innosti minua teininä taistelemaan tic-oireita vastaan.
Psyykkiset häiriöt ja sairaudet puhkeavat tietääkseni usein noin 20-vuotiaana. Ne tyypillisesti lievenevät noin 30-vuotiaana. 20-25-vuotiaana personaallisuudessani korostui ahdistuneisuus ja hätäisyys. Muusikkona soitin pianoa ja urkuja mahdollisimman raskailla soinnuilla laulaen mahdollisimman dramaattisella sävyllä. Muu viestintäni noudatti samaa kaavaa. Koin itseni sosiaalisesti tavallista tyhmemmäksi.
Noin 30-vuotiaana erityisesti soittamiseni ja laulamiseni keveni. Kristillisen rytmimusiikin halveksimisjaksoni päättyi. Tunnistan, että samalla käynnistyi hidas ja kokonaisvaltainen myönteinen neurologinen muutos arkiajattelussa, elämänhallinnassa ja tunteiden säätelyssä. Tic-oireiden koen kuuluvan edelleen elämääni neurologisen poikkeavuuteni sivujuonteena. Ne saattavat liittyä stressin kokemiseen, jolloin kielteistä stressiä on liikaa. Vaihtoehtoisesti myönteistä stressiä on liian vähän.
Tic-oireiden hallintaan hyvän perustan antavat tervelliset elämäntavat. Laulamisen syvähengittämisenä koen auttaneen minua. Tanssin harrastuskin voi jäsentää myönteisesti kehollista ilmaisua.
Kristillisessä seurakunnassa tic-oireiselle ei pidä sanoa, että kasvojen levottomuus kertoo sydämen rauhan puuttumisesta. Kristinusko perustuu rauhaan, joka ei merkitse rauhan tunnetta. Kristinusko perustuu rauhansopimukseen ihmisen ja Jumalan välillä Jeesuksen sovitustyön vuoksi. Rauhansopimuksen voimassaolo perustuu uskoon, ei uskovan rauhallisiin tai rauhattomiin tunteisiin. Kristityn kasvojen rauhallisuus tai rauhattomuus ei liity sydämen rauhaan eli kristilliseen uskoon.
Kasvojen rauhallisuus ei kerro kristillisestä uskosta. Usko on kristillistä, jos uskon kohde on oikea. Usko on kristillistä, jos uskon sisältö on Jeesus Kristus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti