tiistai 8. maaliskuuta 2016

Kilpailukykysopimus

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut kilpailukykysopimuksesta eivät ole johtaneet ratkaisuun. Tavoitteena on edistää Suomen taloudellista kilpailukykyä EU-maiden menestyvämpien valtioiden tasolle. Työmarkkinajärjestöjen sopimus on käytännössä tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo, mutta sitä kutsutaan yhteiskunta- ja kilpailukykysopimusten nimillä. 

Maamme talous- ja työllisyystilanne on kestämätön ja vakava. Hallituksen on toimittava. Talousjärjestelmä ei toivu pelkästään kysynnän ja tarjonnan laein. Markkinatalousjärjestelmä tarvitsee juuri ongelmatilanteissa ohjaavan valtiovallan toimenpiteitä.

Suomen talousongelma on ehdottomasti rakenteellinen. Sivistysvaltiomme koulutusjärjestelmä tuottaa osaamista, jolle ei globalisoituneessa maailmassa muodostu riittävästi kysyntää. Suomen uuden talouskasvun avain on tutkimus ja tuotekehitys. Näissäkään ei markkinoiden omatoimisuus riitä, vaan tarvitaan julkisen vallan investointeja ja tukitoimia. Erityisesti globaalin ilmastosopimuksen muodostuttua Suomella tulisi jo olla valmiina vientikelpoinen ympäristöteknologian tuotevalikoima.

Kannatan verotuksen painopisteen siirtämistä kulutusverotukseen, koska veron rasitus ei tällöin vähennä työn vastaanottamisen houkuttelevuutta. Verotuksen painopiste kulutuksessa kannustaa työllistymiseen. Ongelmana on verorasituksen vakiosuuruus maksukyvystä riippumatta. Näitä ongelmia voidaan vähentää tulonsiirtojärjestelmillä. 

Maamme talouden arvelen kasvavan ympäristöteknologian innovaatioilla. Terveysalallakin Suomella on erityisosaamista, globaalisti vientikelpoisia palveluja. Metsäteollisuus investoi laajasti Suomeen, ja talousalueemme houkuttelee kansainvälisiä sijoituksia. Lentoliikenteen kansainvälisenä solmukohtana maantiede on meille kilpailuetu, johon perustuva strategia on tuottanut - kaikki nämä lamavuodet - noin viiden prosentin kasvun kansainvälisessä vaihtomatkustuksessa. Matkailun markkinoinnissa on ratkaisevan tärkeää saada vaihtomatkustajat pysähtymään ja viettämään aikaa Suomessa. Erityisesti tulee tavoittaa päiväntasaajan lähialueen ja eteläpuolen uusi keskiluokka, joka opettelee matkailua. 

Irtautuminen eurovaluutasta jättäisi kansakuntamme taloudelliseen turvattomuuteen. Edelleen muut päättäisivät valuuttamme kurssin, mutta Suomen vähäisemmällä vaikutusvallalla. Eurovaluutan kurssilla suhteessa dollariin on merkitystä taloutemme kannalta. 

Työmarkkinajärjestöjen nyt saavuttama kilpailukykysopu on ongelmallinen sekä keynesiläisen että monetaristisen talousteorian kannalta. On perusteltua väittää, ettei reaalipalkkojen laskeminen edistä taloustaantuman voittamista. Laman nujertamiseen tarvitaan työmarkkinaosapuolten yhteisiä toimintaa. Yritykset tarvitsevat paikallista sopimista. Tätä ei kilpailukykysopimus tällä hetkellä vauhdita riittävästi.

Pidän kilpailukykysopimusta hyödyllisenä perustana Suomen taloustaantuman voittamiselle. Kannatan neuvottelujen jatkamista. Suomen mallin idea, ajatus talouselämän toiminnasta laajasti viennin ehdoilla, on ratkaisevan merkittävä kansakuntamme kilpailukyvylle.