lauantai 21. marraskuuta 2015

Sanna Marin - Sdp:n tulevaisuuden tärkeimmät 10 pointtia

Sdp:n varapuheenjohtaja Sanna Marin piti tulevaisuutta kartoittavan poliittisen tilannekatsauksen puolueen Oulun piirikokouksessa 21.11.2015. Puheessaan hän listasi Sdp:n uudistamisen 10 keskeistä pyrkimystä. Samalla Marin valaisi näiden merkitystä suhteessa nykyiseen poliittiseen tilanteeseen.

1. Ilmasto- ja ympäristökriisi on ratkaistava heti, koska kysymys liittyy pakolaisten kansainvaelluksiin. Ongelma on tässä merkityksessä hyvinvointikysymys. Pariisissa pidettävään ilmastokokoukseen liittyy suurvaltojen kunnianhimoisia tavoitteita. Näiden toteutuminen lisäisi ympäristöteknologian kysyntää, mikä olisi suomalaisyrityksille merkittävä vientivaltti.

2. Sivistys on itseisarvo. Sdp on sivistyspuolue. Tähän liittyvät työelämän muutokset, työpaikkojen katoaminen, korkean osaamisen välttämättömyys ja Suomen kilpailukyky. Suomi leikkaa koulutusmäärärahoja samaan aikaan, kun Ruotsi investoi koulutukseen.

3. Sosiaaliturva tulee uudistaa rakentaen uusi perusturvamalli. Tämäkin liittyy työelämään, sen pirstoutumiseen ja määräaikaistumiseen. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu entisajan työelämän mallin mukaan. Uuteen malliin olisi saatava joustavuutta, joka huomioisi työelämän pirstaloitumisen. Onko perustulomalli ratkaisu? Siinä on hyviä elementtejä, varmuutta ja toisaalta taloudellisia haasteita. Perustulomallin tyyppinen elementti tarvitaan. Sdp tarvitsee uusia avauksia, kuten ehdotettu yleisturva.

4. Kuripolitiikasta on päästävä irti. Talouspolitiikka dominoi liikaa kaikkea tehokkuuden, tuottavuuden ja raamituksen kautta.

5. Sdp tarvitsee suoran jäsenyyden osastopohjan lisäksi. Nuorten ikäpolvi on kasvanut eri rakenteeseen. He haluavat muuttaa maailmaa ja vaikuttaa heti.

6. Sdp:n ei tarvitse voittaa vaaleja. Tärkeintä on rakentaa kestävä poliittinen linja. Sillä voitetaan vaalit. Gallupien liiallinen seuraaminen on turhanpäiväistä.

7. On luovuttava jostain, jotta voidaan rakentaa uutta. Tarvitaan resurssien uusi kohdentaminen.

8. Liikettä ei enää ole, siis palkansaajien liikettä. On arvovalintoja.

9. Kansainvälisyys on suuri Sdp:n vahvuus. Tarvitaan ylikansallista yhteistyötä muun ohella ympäristökysymyksissä.

10. Tärkein: tulevaisuuspuolue. Sdp on aina uskaltanut asettaa utopistisia tavoitteita. On muuntauduttava edelläkävijäpuolueeksi. 

Sdp:n Demokraatti-lehti toimii nyt verkko edellä EU:n ja alueiden uusin palstoin

Demokraatti-lehden toimitusjohtaja Mikko Salmi kertoi SDP:n Oulun piirikokouksessa 21.11.2015 puoluejulkaisun ajankohtaisista kysymyksistä. Uutta tehtäväänsä ja toimenkuvaansa Salmi pitää suurena vastuuna ja mahdollisuutena kurjasti menneiden eduskuntavaalien jälkeen.

Sdp:llä on vahva lehdistöhistoria. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa Sdp voi tarjota poliittisen vaihtoehdon. Jatkossa Demokraatti-lehti toimii verkko edellä. Tavoitteena on olla verkossa nopein uutismedia 24/7. Paperilehdessä ei julkaista eilisen uutisia vaan taustoittavia juttuja. Tähän vaikuttaa nettisivujen runsaasti kasvanut kävijämäärä.

Demokraatti-lehdessä EU-kysymyksille varataan Elävänä Euroopassa –palsta, jota tuotetaan yhdessä puolueen euroedustajien kanssa. Alueiden uutiset pyritään integroimaan demokraatti.fi –sivustoon. Tällöin alueiden uutiset muodostavat aluekohtaisia uutispaketteja. Samalla kiinnostavia nostetaan sivustolla valtakunnallisiksi uutisiksi.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari: "Globaalin näkökulman oltava Sdp:n perusta"

Sdp:n Oulun piirikokouksessa 21.11.2015 kertoi europarlamentin terveiset puolueen mep-edustaja Liisa Jaakonsaari. Hän totesi maailman olevan kaoottinen, Brysselin hälytystilassa. Terroriuhka on todellinen, mutta politiikka on kansallinen. Terroristiset organisaatiot ovat globaaleita toimijoita. Pelon voittaminen on nyt tärkeää.

Ihmiset ovat pettyneitä Euroopan unioniin. Siltä puuttuu yhtenäinen maahanmuuttopolitiikka, jossa turvallisten maiden luettelo määritellään yhdessä. Komission kyky tuottaa esityksiä ja EU-parlamentin toiminta ovat tehokkaat, mutta kansallinen päätöksenteko on epäyhtenäinen. On puututtava maahanmuuton syihin. Isis-järjestöön lähdetään puolustamaan läheisiä. Euroopan lähiöissä on ongelmia, joiden keskellä eletään ilman tulevaisuuden toivoa. Euroopan vankilat ovat rikollisten rekrytoinnin maaperää, jota sääntelee epäyhtenäinen kansallinen vankilapolitiikka.

Muuttoliike on runsas Afrikasta Eurooppaan. Syitä ovat väestönkasvu Afrikassa ja väestön vähentyminen Euroopassa. Afrikasta muutetaan pakoon diktatuureja. Paetaan elämää, jossa ei ole tulevaisuuden toivoa. Aihepiiriä käsiteltiin hiljattain Euroopan päämiesten huippukokouksessa Maltalla, ja mukana oli Suomen pääministeri Juha Sipilä. Ongelmana on pyrkimys padota pakolaisvirtaa samalla, kun kehitysapua leikataan ja muuttoliike Eurooppaan kiihtyy. Tarvitaan sekä patoamista että kehitysapua.

Elämme globaalissa maailmassa. Globaalin näkökulman on oltava Sdp:n perusta.

Laittoman maahanmuuttajan termiä käytettäessä on huomattavan, että turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Tässä merkityksessä laittomia maahanmuuttajia ei ole. Laillisten reittien mahdottomuus on luonut vaaralliset kulkureitit ja vaarallisen bisneksen.

Tarvitaan EU:n yhtenäinen turvallisten maiden luettelo. Turvapaikkahakemusten käsittelyä tulee nopeuttaa. Etelä-Euroopan mailla on pakolaisten vastaanottajina nyt kohtuuton työtaakka, jota on helpotettava Dublinin asetuksen muutoksella.

Äärioikeisto kasvaa Euroopassa. Suomessa Sdp:n poliittinen linja on palkittu kannatuksen kasvulla. Terrorismia ja maahanmuuttoa ei saa sekoittaa.

torstai 6. elokuuta 2015

Hallituksen ja opposition suosio

Uusi hallitus nauttii Suomen kansan luottamusta. Toisaalta oppositiopolitiikalla on väliä. Vasemmistopuoleet ovat menettäneet kannatustaan mutta Vihreät kasvattaneet sitä prosenttiyksikön kuukaudessa eduskuntavaalien jälkeen. Tiedot käyvät ilmi Ylen tänään julkaisemasta uudesta puolueiden kannatusmittauksesta. Keskusta, Kokoomus ja Vihreät ovat lisänneet suosiotaan, ja Perussuomalaiset ovat säilyttäneet kannatuksensa tason pysyen kolmanneksi suurimpana puolueena.

Perussuomalaisten suosion kasvu on selkeästi pysähtynyt monikulttuurisuuskeskustelun vilkastuttua. Tutkimuksen virhemarginaalin puitteissa sekä viidenneksi suosituin Vihreät että nelospaikan demarit saattavat todellisuudessa olla kolmanneksi suosituin puolue. Sen sijaan Vihreiden kannatusta on jo 4,9 prosenttiyksikköä Vasemmistoliitoa enemmän.

Suomessa nyt viisi puoluetta taistelee suurimman puolueen asemasta. Lisäksi on muodostunut rajoiltaan selkeämpi keskisuurten puolueiden ryhmä. Samalla poliittinen jakolinja on siirtymässä oikeisto-vasemmisto ja kapitalisti-kommunisti -linjoilta esimerkiksi monikulttuurisuuden, ympäristön, turvallisuuspolitiikan sekä alueiden ja EU:n kysymyksiin.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Monikulttuurinen Suomi

Minä kannatan monikulttuurisuutta Suomessa, koska suomalaisuus on monikulttuurisuutta. Pidän kansanedustaja Olli Immosen kannanottoja Suomen monikulttuurisuudesta lain ja hyvän tavan mukaisina kirjoituksina, vaikka olenkin sisällöstä eri mieltä. Monikulttuurisuudesta täytyy saada keskustella. SuomiAreena-meininki saisi jatkua arkielämässä rajoittumatta vain Porin fiktiiviseen Emmerdale-miljööseen. Perussuomalaisten puolueen hajaannuksesta kertoo Halla-ahon tuki Immoselle ja Soinin kommentoimattomuus. Turun puoluekokous noin kahden viikon kuluttua tarjonnee värikästä poliittista keskustelua.

torstai 2. heinäkuuta 2015

Kehärata


Uusien liikenneväylien avajaiset lähiympäristössäni muodostavat jatkumon, johon kuuluvat Lahden ohitustien rakentaminen 80-luvulla sekä seuraavilla vuosikymmenillä Lahden ja Helsingin välisen moottoritien ja oikoradan valmistuminen. Nyt heinäkuun alussa käyttöön otettu kehärata Vantaalla täydentää näistä väylistä erityisesti oikorataa tarjoten nyt nopean liikenneyhteyden kaukojunilta lentoasemalle. Tulevaisuuden suunnitelmieni mukaan asun Helsinki-Oulu –kaksoisraiteen valmistuessa Oulussa. Tällöin junien vuorotiheys ja matkanopeus Helsingin ja Oulun reitillä kasvaa merkittävästi muuttaen kilpailutilannetta suhteessa lento- ja bussiliikenteeseen. Oulussa junien huoltovarmuutta turvaava uusi varikkohalli on jo palkittu kansainvälisessä rautatiekonferenssissa infrastruktuurin sarjassa.

Kehärata merkitsee Lahdelle matkailu- ja kongressikaupunkina suurta kasvun mahdollisuutta. Lentokentältä pääsee sujuvasti suurinakin matkustajaryhminä lähijunalla Tikkurilaan ja edelleen kauko- tai lähijunalla Lahteen. Linja-autojen suorat yhteydet Lahden ja Vantaan lentoaseman välillä säilyttävät kilpailukykynsä vaihdottomuudellaan. Lisäksi halpabussiyhtiöt ovat innoittaneet muutkin linja-autoyritykset kilpailemaan lipun hinnalla. Bussilippu lentoaseman ja Lahden välillä on suhteellisen edullinen. Toisaalta Tikkurilan ja lentoaseman välinen junamatkan osuus ei korota kaukojunalipun hintaa. Kehäradalla junat eivät ainakaan aluksi kulje öisin. Yöbussi säilynee monen reittinä Vantaan lentoasemalle niin seutu- kuin kaukoliikenteessä.

Etelä- ja Keski-Suomen maakuntalentokenttien reittiliikenne perustuu suoriin lentoihin Helsinki-Vantaalle. Tämän syöttöliikenne säilyy Kehäradan valmistuttua, mikäli matkustuskokemus eli erityisesti koneen vaihto on sujuva. Maakuntien lentokentillä tarvitaan tehokkaita bussi- ja junayhteyksiä sekä riittävästi työskentely- ja kokoustiloja. Kehärata avaa mahdollisuuden matkustaa Helsinki-Vantaan lentoasemalta junalla sekä Tampereelle että Turkuun, joihin sekä Finnair että SAS liikennöivät. Helsingin reittilentoja vailla Porissa ja Seinäjoella korostuu Kehäradan merkitys maakuntien porttina maailmalle. Seinäjoki on hiljattain palkittu Suomen elinvoimaisimpana kaupunkiseutuna. Tämä osoittaa, että maakunnan kilpailukyvylle oma reittilentokenttä ei ole välttämätön. Investoinnit muihin liikennemuotoihin ovat jo suuren kasvun avain. Seinäjoella valtteja ovat erityisesti nopeat junayhteydet. Vaasan ja Tampereen reittilennoin pääsee Seinäjoelta nopean junamatkan jälkeen Helsinkiin ja Tukholmaan sekä Tampereelta lisäksi suoraan Keski-Eurooppaan.

Jyväskylän reittilentojen lakkauttamiselle Kehärata olisi tarjonnut tilaisuuden, ellei metsäteollisuuden uusi jättiläisinvestointi olisi sijoittumassa Keski-Suomeen, Tikkakosken lentoaseman kannalta loistavalle paikalle. Tampereen ja Hämeenlinnan seutujen kannalta Kehäradan seisake Kivistössä sijoittuu maakunnille tärkeän Helsinki-Tampere –moottoritien varteen. Tämä mahdollistaa nopean syöttöliikenteen Kehäradan junalla lentoasemalta Kivistöön ja matkan jatkamisen linja-autolla Hämeenlinnaan, Tampereelle, Vaasaan sekä Näsijärven itäpuolisen Pirkanmaan kautta Etelä-Pohjanmaalle ja Kokkolaan.

Matka Helsingin keskustasta lentoasemalle ei Kehäradan myötä nopeudu. Suuri osa seutuliikenteen matkoista lentokentälle tehdään siis jatkossakin bussilla. Bussireittien siirtyminen lentoasemalta Aviapolikselle vähentää myönteisellä tavalla lentoaseman bussiruuhkaa.

Pidän todennäköisenä, ettei Kehäradan käyttöönotto suoraan aiheuta maakuntien lentokenttien lakkauttamisia. Yhteisvaikutus muiden ratahankkeiden kanssa on valtava. Kehärata ja Helsinki-Oulu –kaksoisraide uusine palvelutasoineen yhdessä mullistavat koko Suomen liikennejärjestelmän Lapin matkailua ja Pohjois-Suomen lentokenttiä myöten. Tarvitaan palveluiden, markkinoinnin, hinnoittelun, rakenteiden ja tuotteistamisen rohkeita uudistuksia niin lento-, juna- kuin bussiliikenteessäkin. Suomi kiinnostavana ja kilpailukykyisenä kansainvälisten laivaristeilyjen matkakohteena tarjoaa mahdollisuuksia. Maakuntien lentoasemat eivät ole koskaan tarvinneet suoria kansainvälisiä reittilentoja niin paljon kuin nyt.