lauantai 16. maaliskuuta 2019

Siunattua kristillistä paastoa!

Kristitty on rauhan välikappale. Raamattu kutsuu kristittyä välittämään rakkauden sinne, missä on vihaa, anteeksiannon sinne, missä on loukkausta, yksimielisyyden sinne, missä on epäsopua. Jeesukseen uskova osoittaa totuuden siellä, missä on erehdystä, auttaa uskoon siellä, missä on epäilystä, loistaa Kristuksen valoa siellä, missä on pimeyttä.
Kristitty ei säteile ympäristöön omaa kuviteltua valoaan. Raamatun mukaan "kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta". (Room 3:23) Kristitty säteilee Jeesuksen valoa, joka kertoo, minkälainen Jeesus on. Sama valo kertoo, minkälainen ihminen on. "Rupesin tutkimaan Raamattua. Pian huomasin Raamatun tutkivan minua." Näin on moni kokenut Raamatun.
Meneillään oleva kristikunnan suuri paasto kutsuu itsensä ja elämän arviointiin Raamatun äärellä. Paasto toivottavasti kutsuu monia rukoukseen Suomen, muiden kansojen ja maailman eri uskontojen tunnustajien puolesta. Raamattu antaa kristityille tehtävän ja käskyn julistaa sanomaa Jeesuksesta kaikkeen maailmaan, kaikille kansoille ja kaikille ihmisille. Raamatun mukaista on julistaa kristinuskoa mahdollisimman kunnioittavalla, ystävällisellä ja sovinnollisuutta edistävällä tavalla. Tiedän, että minun tarvitsee tehdä parannus. Paljon kunnioittavammin, ystävällisemmin ja sovinnollisuutta edistävämmin voisin kertoa Jeesuksesta tinkimättä Raamatun totuudesta ja häpeämättä sanomaa sovitustyöstä.
Evankeliumi, sanoma Jeesuksen sovitustyöstä, on kristillisen kirkon kallein aarre. Ihmisen valo kalpenee Jeesuksen valon kirkkauden rinnalla. Ihminen on tehnyt syntiä. Jeesuksen sovitustyön tähden jokainen Häneen uskova saa armosta lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut meidät vapaiksi. (Room 3:24)
"Yhä runsaampana tulkoon osaksenne armo ja rauha, jonka Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen antaa." (2.Piet 1:2) Siinä kiteytyy kristillisen paaston tavoite. Paastossa ei sinänsä ole mitään kristillistä. Monissa uskonnoissa paastotaan. Kristillinen paasto ei ole kirkon siunaama laihdutuskuuri. Terveydestä huolehtiminen toki on tärkeää ja kristillistä, koska Raamatun mukaan ihmisen ruumis on Pyhän Hengen temppeli. (1. Kor 7:19) Kristillisen paaston tavoite on yhä suurempi Jeesuksen ja Hänen sovitustyönsä tunteminen ja ymmärtäminen. Kristitty paastoaa voitosta käsin tietäen, ettei Jeesus jäänyt kärsimystielle, ristille tai hautaan. Kristitty paastoaa tietäen, että Jeesus on ylösnoussut eli voittanut kuoleman. Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon, Raamatun ja kristillisen maailmanlaajuisen seurakunnan tärkein sanoma, kristinuskon ainutlaatuisuus, joka antaa sisällön Jeesuksen sovitustyölle. Saakoon Raamattu tulla meille rakkaaksi ja vahvistaa uskoamme, toivoamme ja rakkauttamme.

perjantai 9. marraskuuta 2018

#minunkirkkoni toimii somessa ja rotvallir reunalla

Käy kokeilemassa jalankulkijoiden suosimassa katuympäristössä esimerkiksi Helsingin Esplanadilla, Oulun Rotuaarilla, Jyväskylän Kauppakadulla tai Turun Yliopistonkadulla, miten saat ihmiset puhumaan uskonasioista kanssasi. Yritä ensin aloittaa keskusteluja kysymällä mielipidettä Kristuksen kirkosta. Oletan, ettei vuoropuheluita kiireisten ohikulkijoiden kanssa synny. Yritä seuraavaksi aloittaa keskusteluja kysymällä ihmisiltä kirkkoon liittyviä toiveita ja kokemuksia. Seurakuntavaalien #minunkirkkoni –hashtagiin kätkeytyy tämä kysymys. Uskon, että keskusteluja syntyy. Ohikulkijoiden kiire lakkaa. Heiltä liikenee aikaa jutella. Ymmärrät todistaneesi, miksi #Kristuksenkirkko –hashtag ei toimi kansalaiskeskustelun aloituksena kadulla eikä somessa – ei kirkon tiloissakaan.

#minunkirkkoni tarkoittaa kysymystä, jossa tiedustellaan kirkkoon liittyviä toiveita ja kokemuksia. #Kristuksenkirkko merkitsee julistusta ja valmista vastausta. #Kristuksenkirkko –hashtag on kysymyksenäkin hahmotettuna monimerkityksinen ja keskustelun aloituksena liian iso pala kakkua, kuin A4-paperi täynnä Raamatun - sinänsä hyviä ja oikeita – jakeita. Sellaisia ojentamalla et todennäköisesti kadulla onnistu aloittamaan keskustelua uskonasioista. A4-paperillinen Raamatun jakeita herättää helposti torjuntareaktion, koska odottamatta julistetaan liian monia syvällisiä totuuksia kerralla. Kuulluksi tulemisen sijasta ihminen tyrmätään valmiiden vastausten kokoelmalla ennen kuin ohikulkija on ihmisenä edes kohdattu.

#minunkirkkoni kysymyksenä tai väitteenä merkitsee traktaattilappuun sopivaa ja kadulla nopeasti omaksuttavaa lausetta. #minunkirkkoni merkitsee liian ison kakkupalan sijasta cocktailtikkuun sopivaa suupalaa, vesiämpärin sijasta vesilasillista keskustelun alkumaljaksi. #minunkirkkoni ei Raamattua kunnioitettaessa merkitse Kristuksen kirkon vastakohtaa.

Herätyskristillisinkään seurakunta ei saa unohtaa #minunkirkkoni –hashtagia. Seurakunta kohtaa koko ihmisen hengellisenä, henkisenä ja fyysisenä olentona kaikkine tarpeineen. Epäterve kirkko palvelee vain hengellistä elämää. Terve kirkko kuuntelee suurin korvin ja puhuu pienellä suulla. Koko ihmisen kohtaava seurakunta huomioi eri ikäryhmät, perheet, sinkut, yksinäiset, eronneet ja karanneet. Terveessä kirkossa ihmisten ilot moninkertaistuvat ja surut puolittuvat niitä jaettaessa.

#minunkirkkoni –hashtag kertoo, että asioista on lupa puhua monella tavalla. Kristuksen kirkon aarre on evankeliumi eli ikuinen, pyhä ja muuttumaton sanoma Jeesuksesta. Evankeliumi ei mene rikki väärästä puhe- tai musiikkityylistä. Raamatun sanomasta kirkko ei voi joustaa. Kaikki muu merkitsee periaatteessa makuasiaa. Epäterveessä kirkossa pyhyyden kokemus särkyy väärästä puheen ja musiikin tyylistä. Evankeliumin pyhyys ei riipu ihmisen tunteista ja kokemuksista. Äänestä Raamattua kunnioittavia kirkon palvelijoita seurakuntavaaleissa!

torstai 8. marraskuuta 2018

USA:n välivaalit

USA äänesti tällä viikolla välivaaleissa edustajiaan kongressiin, osavaltioiden kuvernöörejä, senaatteja ja edustajainhuoneita sekä paikallisvaaleissa ja kansanäänestyksissä. Republikaaneille toivoin menestystä ja voittoja. Kannatin republikaaneja, koska heidän voittonsa olisi pakottanut demokraatit uudistumaan. Silloin olisi toivoa demokraattien arvomaailman kristillistymisestä. Republikaanien ongelmana pidän globalisaation ja EU:n vastustamista. Myönteistä republikaaneissa on kristillinen arvomaailma. Näistä syistä pidän republikaaneja vähemmän huonona vaihtoehtona verrattuna feminististä vasemmistoliberalismia edustaviin demokraatteihin.

EU ja länsimaiden globalisaatio merkitsevät markkinatalousmyönteistä vastavoimaa kommunistisille järjestelmille. Vasemmistoliberalismi kieltämättä vaikuttaa eettisiin kysymyksiin EU:ssa ja demokraattien välivaalivoiton myötä USA:ssa. Minun mielestäni oikeiston ja vasemmiston jakolinja kulkee suhtautumisessa markkinatalouteen. EU:n ylikansalliset normit ja pyrkimys globaaleihin normeihin merkitsevät, ettei rajoittamattomaan ultraliberalistiseen markkinatalouteen pyritä. Tämä voidaan tulkita vasemmistolaisuuden häivähdyksenä eli markkinatalousmyönteisenä sosiaalidemokratiana.

Demokraatit voittivat USA:n välivaalissa odotettua niukemman enemmistön kongressin edustajainhuoneeseen. Demokraattien hallitsema edustajainhuone saattaa auttaa Trumpia presidentinvaaleissa 2020, koska Trump on parhaimmillaan ollessaan uhri. Trump pääsee kampanjoimaan koneiston ja vanhan eliitin uhrina.

Jos Trumpin presidenttikausi on tarjonnut kaksi vuotta sirkusta, ennakoidaan kahdelle seuraavalle vuodelle kaaosta. Esimakua saatiin eilen USA:n välivaalien tuloksia koskevassa Trumpin lehdistötilaisuudessa, jossa minun mielestäni CNN:n toimittaja käyttäytyi asiattomasti. Erittäin yksipuolisesti sanaharkasta uutisoitiin Suomen medioissa.

USA:ssa keskustelu- ja väittelykulttuuri on hyvin erilainen kuin Suomessa. Minun mielestäni Trump suuttui mallikelpoisesti, aikuismaisesti ja jopa Raamatun mukaisesti. Hän ei huutanut eikä käyttänyt alatyylin sanoja. "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö!" (Ef. 4:26) Sekä toimittaja että Trump keskeyttivät useita kertoja toistensa puheen. USA:ssa tämä kuuluu tavalliseen keskustelukulttuuriin. Keskeyttämättä toista keskustelijaa et amerikkalaisten seurassa saa koskaan puheenvuoroa. Teininä olin vaihto-oppilaana Ranskassa tekemisissä myös monien ranskaa opiskelevien amerikkalaisten kanssa. Sain heidän piirissään ujon ihmisen maineen, kun suomalaisella tavalla odotin kiltisti puheenvuoroani. Amerikkalaiset ovat varmaan maailman ainoa porukka, jonka keskuudessa minulla on ollut ujon maine. Suhtauduin ja muistelen tilannetta yhä huumorilla. Sellaisia elämänkoulun hetkiä ei saa kuin opiskelemalla, työskentelemällä ja matkailemalla ulkomailla.

Demokraattien arvomaailmassakin uhriutuminen osataan. Vasemmistoliberalismi perustuu erilaisten sorrettujen ihmisryhmien vapaustaisteluun. Feministinen vasemmistoliberalismi määrittelee tieteellisen tutkimuksen sisällön ja tavoitteet. Ei ole mitään mahdollisuutta saada rahoitusta tutkimukselle, jonka tulokset saattaisivat tukea sukupuolen biologista eikä ideologista määrittymistä ja vain kahden sukupuolen olemassaoloa. Ei onnistu tieteellinen tutkimus, joka saattaisi paljastaa samaa sukupuolta olevien vanhempien haittaavan lapsen kehitystä. Tiede ja faktat saavat yliopistossa väistyä, jos luentosalissa istuu yksikin Setan arvomaailman määrittelemä mielensäpahoittaja.

Tieteen vapaus ei toteudu, koska tieteelliset biologian faktat eivät saa pahoittaa feminististen vasemmistoliberaalien mieltä. Tuskin on mahdollista yliopistossa tutkia psyykkisten häiriöiden ja homoseksuaalisen taipumuksen toteuttamisen välistä yhteyttä. Tarkoitan esimerkiksi homoseksuaalisen toiminnan mahdollista sijoittumista kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisiin vaiheisiin. On riski, että tieteellisen tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa politisoituneiden yliopistojen tavoitteiden kanssa. Tieteenaloista teologiakin on valjastettu samaan luokkataistelun ajatukseen. Raamatulla perustellaan erilaisten sorrettujen ryhmien tarvitsemia oikeuksia.

Tiedettä rahoittavat yhä enemmän yritykset. Näistä monet osallistuvat sateenkaarilogoin Pride-tapahtumiin. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Yliopistoista ei nykyisin tule ulos tieteellisiä julkaisuja, jotka edes mahdollisesti saattaisivat kyseenalaistaa feministiset vasemmistoliberaalit arvot.

Republikaanitkin harrastavat tieteenvastaisuutta. Suurempana ongelmana pidän tiedemaailman omaa tieteenvastaisuutta. Tieteen vapauden häviämistä pidän seurauksena feministisestä vasemmistoliberaalisuudesta. Mielensäpahoittajien tiedettä halveksivaa valtaa kannattaa vastustaa äänestämällä viisaasti seurakuntavaaleissa ja poliittisissa vaaleissa.

tiistai 16. lokakuuta 2018

Oliko Jeesus kommunisti tai hippi?

Oliko Jeesus aikaansa edellä oleva kommunisti tai hippi? Voidaanko väittää Hänen kannattaneen markkinataloutta? Jeesus toteaa Luuk. 10:7:ssa, että työmies on palkkansa ansainnut. Jeesus suhtautui ällistyttävän armollisesti verohallintoa hoitaneisiin publikaaneihin. Sakkeus perheineen pelastui. (Luuk. 19:1-10) Jeesus kertoi Luuk. 18:9-14:ssa syntinsä tunnustaneen publikaanin pelastuneen, toisin kuin omaan erinomaisuuteensa uskonut fariseus. Jeesuksen sanomassa vasemmistolaisuutta puoltaa sekin, että Apt 2:44-45:n mukaan ensimmäisessä kristittyjen alkuseurakunnassa “Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi.”

Alkuseurakunta eli siis sosialistisessa järjestelmässä sitoutuneena kristillisiin arvoihin. Marxilaisessa kommunismissa uskonto merkitsee oopiumia kansalle ja todellisuuspakoa. Toisaalta Jeesusta voidaan pitää kaiken uskonnollisuuden loppuna. Kun uskot Jeesukseen, olet vapaa uskonnon harjoittamisesta, jossa huomio kiinnittyy ihmisen omiin mahdollisuuksiin. Kristinusko on ristin uskoa ylösnousseeseen Jeesukseen, joka merkitsee ihmisten keksimän Oy Uskonto Ab:n konkurssia.

Jeesus ei kiellä markkinataloutta.  Hän varoittaa ahneuden epäjumalasta. Luuk. 16:10-13:n koen kannustavan elämään kristinuskoa todeksi yrittäjänä tai muuten liike-elämässä. Vähimmässä luotettava on luotettava paljossakin. “Jos te ette luotettavasti hoida väärää rikkautta, kuka uskoo teille todellista?” (Luuk. 16:11) Apostoleista Paavali toimi lähetystyössä osittain teltantekijänä (Apt. 18: 3-4) eli maallisen työn ohella. Hän työskenteli kolmen henkilön pienyrityksessä ja sapatteina opetti synagogassa. Nykyäänkin monet lähetystyöntekijät toimivat “teltantekijöinä” maallisen työn ohella.

Jeesuksen markkinatalousmyönteisyydestä kertoo Luuk. 12:42-43: "Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan? Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä palatessaan tapaa näin tekemästä!” Kyllä näissä jakeissa viisas taloudenhoitaja on toimitusjohtaja eikä sosialistinen järjestelmä. Ei yhteiskunta järjestelmänä voi olla autuas. Toimitusjohtaja voi. Minä ajattelen, että näissä jakeissa puhutaan sekä hengellisestä että maalliseen hyvinvointiin liittyvästä johtamisesta.

Jeesus ei ollut hippi, koska Vuorisaarna vie lain moraalivaatimukset äärimmilleen. “Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa.” (Matt: 10:34) Jeesus henkilönä ja Hänen sanomansa jakavat ihmiset uskoviin ja ei-uskoviin. Edelleenkin aidon herätyksen tunnistaa vastustamisesta. Jos ei julistus, uskoontulleiden into ja vapaus kaavoista loukkaa vastustajia, vähintään ylistysmusiikin riemu ja evankelistan pinkki paita ärsyttävät mielensäpahoittajia. Mitkä ovat kuolevan kirkon viimeiset sanat? “Näin on aina ennenkin tehty.”  

lauantai 29. syyskuuta 2018

Lavatanssi ja kirkkomusiikki tänään

Lavatanssilla ja kirkkomusiikilla on arvokas kulttuurin säilyttämisen tehtävä. Tuntematta lavatanssimusiikkia ei ymmärretä 1900-luvun Suomea. Perehtymällä kirkkomusiikkiin välittyy useilta vuosisadoilta tietoa ja tunteita, joita kirjatieto ja kuvataide eivät kykene kertomaan. Musiikki yltää sinne, minne sanallinen puhe ei yllä. Musiikki merkitsee lisäksi puheen esiastetta.

Lavatanssi ja kirkkomusiikki kokevat nykyisin yllättävän samanlaisia haasteita. Tanssilavojen lukumäärän harvetessa kirkon jäsen- ja kävijämäärä hiipuu rajusti. Uusien sukupolvien tavoittamisessa molemmat omistavat menestystuotteen. Rippikoulu tavoittaa valtaosan ikäluokasta, josta suurin osa keinahtelee pari vuotta myöhemmin lukiolaisina vanhojen tansseissa. Innostuksen juurruttaminen epäonnistuu. Lavatanssi ja kirkkomusiikki tavoittavat yli 20-vuotiaista enää pienen vähemmistön.

Radiossa lavatanssien sävelet ja kirkkomusiikki soivat valtavirtakanavilla vain erikoisohjelmissa. Joulu merkitsee poikkeusta. Kirkkomusiikki valloittaa jouluna melkein kaikki radiokanavat, joilla lisäksi soi jouluisia lavatanssisävelmiä.

Lavatansseihin harvoin pääsee muuten kuin autolla. Koko kulttuurin laji on raitistunut juoposta maineestaan. Musiikkielämän raitistuminen ulottuu urkuparville kanttorien viinantuoksun laimentumisena.

Kirkkomusiikin uudistamiselle antaa selkeydessään vapaammat puitteet kirkon ja Raamatun muuttumaton ydinsanoma. Sitä ei voi uudistaa. Siinä ei voi joustaa. Seurakunnassa kaikki muu, kuten musiikki, merkitsee makuasioita. Lavatanssin sanoma ja merkitys vaihtelee tilanteen ja kokijan mukaan. Minun mielestäni vain tanssilajien rytmejä ei saa uudistaa.

Kirkkomusiikin uudistamisen uskon menestyvän, jos eri musiikkityylit huomioidaan seurakunnassa nykyistä laajemmin. Lavatanssien uudistamiseen tarvitaan muusikoita toisista musiikinlajeista. Minä uskon lavatanssien tavoittavuuden kasvavan, jos ohjelmassa tarjotaan sekä lavatanssia että muun musiikkityylin keikka samalta esiintyjältä. 

perjantai 21. syyskuuta 2018

Kyyninen musiikki

Jouluun on reilun tusinan verran viikkoja. Minä jo odotan jouluista radioperinnettä, jossa Iiro Rantala säveltää musiikiksi kuuntelijan toiveessa kertoman tunteen ja kokemuksen. Improvisaatiot esitetään suorassa radion ja netti-tv:n lähetyksessä. Ohjelman seuraaminen vakuuttaa, että ihmisen perustarpeisiin kuuluu musiikki, joka pukee säveliksi oman elämän nykyhetken tunteet ja kokemukset sekä asuin- ja työympäristön teollisessa kaupungissa.

Musiikin kuluttaja Liverpoolin teollisuuskaupungissa rentoutuu kuuntelemalla venäläistä romantiikan kauden musiikkia joutuen sävelten matkassa Siperiaan eli Uralin kansallismaisemiin. Musiikin ystävä Helsingin urbaanissa Jakomäessä vaihtaa vapaalle kuunnellen Jean-Baptiste Lullyn oopperaa joutuen mielen maisemassaan Ranskan hoveihin ja palatseihin, joissa päivittäinen henkilökohtainen hygienia kuitattiin suihkauksella parfyymia täiden möyriessä vapaasti peruukkin alla. Ihmisellä on oikeus musiikkiin, joka käsittelee hänen nykyhetkeään, todellista ympäristöään teollisessa kaupungissakin ja tulevaisuuden unelmia.

Kyynisen ihmisen tunnistaa kadulla heitetystä lauseesta, jonka mukaan millään ei ole mitään väliä. Elämän parhaat hetket sijoittuvat menneisyyteen. Me muusikot helposti kylvämme konserteissa kyynisyyttä esittämällä kaukana historiassa sävellettyjä klassisen musiikin takuuvarmoja mestariteoksia. Ärsytämme yleisöä ja ehkä tiedostamatta piinaamme itseämme vaikealla atonaalisella nykymusiikilla. Kyynisen viestimme mukaan musiikin mestariteokset on sävelletty kauan sitten. Maailmanhistorian loisteliain kausikin sijoittuu etäälle menneisyyteen – ei nykyhetkeen eikä tulevaisuuteen.

Kyynisyys johtaa masennukseen. Musiikin tarkoitus ja muusikon tehtävä olisi ilahduttaa konserteissa käyviä masentuneita, torjua välinpitämättömyyttä ja lisätä toiveikkuutta.

Raamattu kieltää kyynisen suhtautumiseen elämään. Exoduksella Jumala vihastui takaisin Egyptiin kaipailleeseen Israelin kansaan. “Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta.” (Jes. 43:18-19) “Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11) “Jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä. Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen.” (Fil. 3:13-14)

Kirkkomusiikki muuttuu epäkristilliseksi, jos se kyynisillä sävyillään julistaa, että loisteliain maailmanhistorian kausi sijoittuu menneisyyteen. Tällöin nykyhetkellä ja tulevaisuudella ei olisi mitään väliä. Meidän Jumalamme hallinnassa ovat historia, nykyhetki ja tulevaisuus. Jeesukseen uskovalla parhaat bileet ovat edessä - taivaassa.