tiistai 10. maaliskuuta 2020

Eurooppa karanteenissa

Koronavirus muuttaa eurooppalaista kulttuuria ja elämäntyyliä ehkä pysyvästi. Hygieniamääräykset syrjäyttävät eri valtioiden erilaiset tervehtimistavat. Mahdollisesti tervehtimistottumusten muutokset vakiintuvat. Ihmiset eivät ehkä enää kaipaakaan vanhoja koronavirusta edeltäneitä tervehtimiskäytäntöjä. Tottumukset käydä jalkapallo-otteluissa, konserteissa ja muissa yleisötapahtumissa saattavat muuttua. Epidemian tauottua yhteiskunnan ja kulttuurin tutkijoille riittää työsarkaa.

Elämä Euroopassa ei ehkä palaa entiselleen koronaviruskaranteenien päätyttyä. Perinteiselle eurooppalaisuudelle vieraat maailman muut kulttuurit ja uskonnot saattavat hyötyä maanosamme muutoskriisistä saaden lisää valtaa. Minä pahoin pelkään, että maanosaamme karanteenien loppuessa kohdistuu jättiläismäinen ei-kristillinen hybridivaikuttamisen vyöry. Hajonneen kulttuurimme hallintaan voivat pyrkiä monet eri uskonnot ja arvomaailmat sekä poliittiset ryhmät. Epidemian särkemä eurooppalainen kulttuuri on suhteellisen helppoa saada vieraiden ideologioiden ja uskontojen hallintaan. Meidän kristittyinä europpalaisina tarvitsee pysyä valppaina totuudessa eli Raamatun sanomaan uskovina.

maanantai 9. maaliskuuta 2020

Euroviisut karanteenissa

Rotterdamissa toukokuussa pidettävät euroviisut saatetaan joutua perumaan koronaviruksen vuoksi. Hollanti toivottavasti saa järjestää viisut vuotta myöhemmin, koska maan edellisestä viisuisännyydestä vuonna 1980 on jo 40 vuotta. Kohtuullisena pidän sitäkin, että kansallisten karsintojen voittajat saisivat pitää euroviisupaikkansa. Vuoden kuluttua keväällä 2021 kansalliset karsinnat jätettäisiin pitämättä. Viisuartistit saisivat reilun vuoden esiintyä todennäköisinä euroviisuvoittajina.
Kiinnitys nykyhetkestä keväällä 2021 pidettäviin euroviisuihin saattaa artisteille merkitä myös urasuunnittelun rajoitetta. Tämä seikka puoltaa musiikkivideoin käytävää euroviisujen semifinaalia ja finaalia nyt keväällä 2020. Voittajamaa saisi järjestää viisut kahden vuoden kuluttua. Euroviisut siirtyisivät pysyvästi tähän kahden vuoden rytmiin.
Mahdollinen paluu nykyiseen yhden vuoden marginaaliin onnistuisi monellakin tavalla. Viisuja usein isännöinyt valtio voisi kieltäytyä euroviisujen järjestämisestä. Rajanaapureiden voittaessa euroviisut perättäisinä vuosina voisi viisuareena sijoittua kahden valtion raja-alueelle. Kaksi valtiota yhdessä järjestäisivät laulukilpailun.
Yhteistyövaltioiden ei tarvitse olla rajanaapureita. Kuvitellaan, että Ruotsi ja Espanja voittavat euroviisut perättäisinä vuosina. Ensimmäinen semifinaali pidettäisiin esimerkiksi Tukholmassa ja toinen vaikka Barcelonassa. Finaalissa joka toinen biisi esitettäisiin Tukholmassa ja joka toinen Barcelonassa. Vastaavasti juonnot ja väliohjelmat tulisivat vuorotellen molemmilta areenoilta.

tiistai 18. helmikuuta 2020

Haamukeittiö mullistaa globaalin kulutuksen

Noho Partners on kertonut ostavansa Friends & Brgrs -ketjun ja perustavansa "haamuravintolan" eli pelkästään ruokaa kotiin tilaavia asiakkaita palvelevan ravintolan, josta puuttuu ravintolatila. Toimipaikkaa suunnitellaan Helsingin Teurastamon alueelle eli Sörnäisiin. "Cloud kitchen" valmistaisi useiden ravintoloiden annoksia yhdessä tilassa ja myisi niitä keskitetysti lähettipalveluiden kautta. Joissakin Helsingin ravintoloissa jo kolmasosa myynnistä liikkuu ruokalähettipalveluiden eli Woltin tai Foodoran kautta.
Maailmalla yleistyvät "haamukeittiöt" sijaitsevat eri jakelupalveluiden lähettien kannalta helpoissa kohteissa, mutta vuokrien kannalta edullisissa paikoissa. Kun ruuan tilaaminen kotiin ja työpaikalle lisääntyy, kunnianhimoista brändättyä ravintolaruokaa voi tarjota myös ilman ravintolatiloja. Toiminnan sopeutus kysyntään käy sujuvasti. "Mobiilit haamukeittiöt" voidaan siirtää keskustan parkkihalleihin tai keskeisille parkkipaikoille iltaisin, kun niissä on tilaa.
"Haamukeittiöt" ja "mobiilit haamukeittiöt" viitoittavat kansainvälisesti laajaa elintarvikemyynnin uudistumista. "Tummat supermarketit" tarkoittavat varastoja ja tavaratukkuja, joista vain lähetit hakevat tuotteita. Kuluttajalle ostaminen lähetin välityksellä voi olla edullista, koska rahaa ei kulu myymälöihin eikä myyjiin.
Kuvitellaan, että lähiöstäni minun lisäksi kulkee 10 naapuriani 3 km lähimpään hypermarkettiin samana iltana ja kukin omalla autollaan. Ekologisesti olisi kestävämpää, että lähetti kuljettaisi kerralla samassa autossa kaikki 11 ruokakassia lähiöömme. Polttoainetta säästyisi ja päästöjä vähenisi paljon.
Työmatkoja saatetaan kulkea omalla autolla sillä ajatuksella, että paluumatkalla voi käydä kaupassa. Lähetin hoitama ostoskierros vapauttaisi tekemään työmatkat useammin esimerkiksi julkisilla kulkuneuvoilla.
Keskustapuolueen ja koko hallituksen tulee edistää ekologisesti ja alueellisesti kestävää kulutusta niin, että kuluttajia houkutellaan hyödyntämään lähettipalveluita. Kauppa-autoja rajallisine valikoimineen ei kannata haikailla kylille takaisin. Syrjäseudut hyötyvät enemmän lähettipalvelusta, jonka valikoimaan kuuluvat kunnianhimoisen brändätyn ravintolaruuan lisäksi hypermarketin tuotteet, liput tapahtumiin ja jopa lääkkeet. Suomen Postille uudet lähettitehtävät merkitsevät mahdollisuutta laajentua perinteisestä postinjakelusta.

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Valottoman lauluäänensävyn Maustetytöt, Vesta ja Litku Klemetti

Musiikkivuonna 2019 menestyivät Maustetytöt, Vesta ja Litku Klemetti, joita yhdistää laulamisen valoton äänensävy. Heidän laulunsa sopivat kaamoksen musiikiksi. Pidän mainittua kolmikkoa hienojen sävellysten esittäjinä ja jännittävien musiikillisten oivallusten tulkitsijoina. En kuitenkaan koe kenenkään mainitun artistin musiikkia viihdyttävänä ja nautittavana. Pidän mahdollisena, että kolmikon musiikkia kuuntelemalla - ja ehkä keikoilla käymällä - musiikkimakuni muuttuu. Korva saattaa tottua hämmentävältä aluksi tuntuneeseen laulutyyliin. Laulujen kuuleminen oikeanlaisessa mielialassa ja tilanteessa sekä musiikin yhteisöllinen kokeminen tekevät lauluista, esiintyjistä ja musiikkityyleistä mieluisia.
Lauluopinnoissa tyypillisesti kehotetaan ilmeiltään ja sävyiltään valoisaan äänenmuodostukseen. Maustetytöt, Vesta ja Litku Klemetti suosiollaan todistavat, että valottomallakin laulutyylillä voi menestyä.
Valoisan sävyn löytäminen laulamiseen on ollut minulla lauluopintojeni eräs suurin haaste. Pianistina ja urkurina koen esimerkiksi virret ajatus- ja tunnemaailmassani erittäin dramaattisina sävelminä verrattuna muiden kokemaan hartaaseen ja rauhalliseen sävyyn. Laulaessani omaa kokemusmaailmaani julki puuttuu äänenmuodostuksestani helposti valoisa sävy. Laulaminen ilman säestystä on auttanut minua valoisamman äänenmuodostuksen löytämiseen ja erityisesti valoisuuden tiedostamiseen, havainnointiin ja hallintaan. Ammattilaisuus laulajana merkitsee kykyä hallita äänenmuodostuksen valoisuutta. Ammatillisuus laulajana merkitsee rohkeutta valita itse valoisuuden määrä omassa laulamisessaan.
Laulun opiskelu ja valoisampien sävyjen löytäminen äänenmuodostukseen on selkeästi muuttanut toimintatyyliäni laulavana kosketinsoittajana. Ennen lauluopintojani pianon ja urkujen soittaminen oli perusta, jonka varassa lauloin - usein liian dramaattiseen, kireään ja valottomaan sävyyn. Laulua opiskeltuani olen ymmärtänyt, että valoisasti muodostettu lauluääni kantaa. Sävyltään valoisa ja rennon hallittu laulaminen toimii perustana, jonka varassa yhä useammin soitan pianoa ja urkuja.
Laulavana kosketinsoittajana minun haasteeni nykyään ja tulevaisuudessa on tunnistaa, käytänkö ajatuksellisena perustana laulamisen juuri opittua valoisaa tuntumaa vai kosketinsoittajan dramaattista mielenmaisemaani. Perustus voi vaihdella sävelmän mukaan ja samassa sävellyksessäkin. Laulamisen valoisa tuntuma voi antaa uusia sävyjä myös pianistin ja urkurin kokemusmaailmaan ja instrumentaaliseen soittamiseen. Laulamisen valoisuuden hallitseminen antaa mahdollisuuden laulaa dramaattisellakin tyylillä musiikin sävyjä, jotka ovat minulle vakiintuneesti tuttuja pianistin ja urkurin kokemusmaailmastani.

tiistai 17. syyskuuta 2019

Minun vinkkejäni tietotyöhön


Muutamia vinkkejä opinnäytetyöhön ja muuhun tieteelliseen kirjoittamiseen sekä yleisesti tietotyöhön kertyi viime kuukausina kanttorin opinnäytetyöni parissa.

1) Kirjoittaminen. Opinnäytetyö valmistuu kirjoittamalla eikä lukemalla. Tiedonhakuvaiheeseen ja tietolähteiden lukemiseen helposti jumiutuu. Nyt tutkielman laatimisessa pidin kirjoittamisen kynnyksen matalana.

2) Lähteminen. Opiskelemaan lähteminen normaalien arkirutiinien keskeltä kannattaa. Näin muodostuvan muistijäljen pystyy ajattelemalla tuottamaan silloinkin, kun työympäristö sijoittuu arkirutiinien keskelle.

Tallinna tarjoaa loistavia työympäristöjä tutkielman kirjoittajan konttorille. Minä sain opinnäytetyön vauhtiin matkustamalla tammikuun puolivälissä Tallinnaan kirjoittamaan. Erityisesti kohvik Must Puudelissa sain tutkielmaa tehtyä. En käynyt koko matkalla missään nähtävyydessä tai tapahtumassa paitsi sunnuntaina kansainvälisessä seurakunnassa, josta jouduin kesken lähtemään laivalle. Matkasta muodostui tärkeä muistijälki, jonka olen pystynyt palauttamaan mieleen arkisessa työympäristössä.

Helsingissä Hakaniemen Rytmi-kahvilaa pidetään Tallinnan Must Puudelin esikuvana. Molempia pidän hyvinä tietotyöympäristöinä. Molemmissa retrosävyinen taustamusiikki toimii minulle keskittymisen edistäjänä. Hyvää taustamusiikkia ei usein edes huomaa.

ABC Seinäjoen liikenneasemalle olen usein pysähtynyt opiskelemaan yön rauhallisiksi tunneiksi. Seinäjoelle saavuttuaan junalla illalla antaa kävely ABC:lle mukavan ulkoilutauon. Liikenneasemalla olen opiskellut niin kauan kuin pysyy hereillä. Aamuyön pikkutunneilla pääsee Seinäjoelta junan kyydissä nukkuen siirtymään joko etelän tai pohjoisen paikkakunnille riippuen matkasuunnitelmasta.

Juna on ollut jo pari vuosikymmentä suosikkipaikkojani opiskelulle ja kirjoittamiselle. Liikenteen täsmällisyyden ja monien seikkojen suhteen VR on lisännyt laatuaan. Ilmaisen wifin toiminnan koen heikentyneen viime vuosina. Junassa en saanut nyt opinnäytetyötäni juuri tehtyä.

Kirjastoista Tampereen Metsossa ja Kemijärven kaupunginkirjastossa sain kuluneena kesänä tutkielmaa kirjoitettua. Oulun arkiympäristössäni kirjastojen lisäksi kaupunginteatterin päivisin rauhallisesta lämpiöstä muodostui tärkeä työympäristöni keväällä. Ruotsinkielistä lainvalmistelutekstiä käsitellessäni pystybaarimainen työpöytä helpotti keskittymistäni.

3) Haitallisten ajatusten muuttaminen. Tietotyötä haittaava hyödytön ahdistuneisuus kannattaa voittaa tunnistamalla turhat ja häiritsevät ajatukset. Tunteita emme voi valita. Ajatuksia voimme muuttaa. Ajatusten muuttaminen vaikuttaa tunteisiin.

4) Taustamusiikki. Hyvä taustamusiikki katkaisee tehokkaasti haitallisia ajatuksia. Minä käytin tutkielman kirjoittamisessa taustamusiikkina paljon Spotifyn Rauhoittumislistaa ja keskittymismusiikin listoja, joihin kuuluu instrumentaalia musiikkia. Lauletun musiikin koen helposti häiritsevän keskittymistäni arkirutiinien ympäristössä. Toisaalta esimerkiksi kahviloissa laulettu musiikki ei häiritse tietotyötäni. Esimerkiksi CCR baarin taustamusiikkina helpottaa keskittymistäni opiskeluun ja kirjoittamiseen. CCR:n musiikkia pidän rauhallisena perusrockina, joka ei herätä minussa juuri tunteita.

5) Mikrotauot. Opinnäytetyön kirjoittamista tauotin tekemällä lyhyitä lomamatkoja ja muita irtiottoja arjesta. Uutisvirran seuraamisen ja vuorovaikutuksen somessa koin myönteisenä työkyvyn kannalta ja opinnäytetyön valmistumisen vauhdittajina.

maanantai 15. heinäkuuta 2019

Keikka-arvio – Vesterinen yhtyeineen 13.7.2019 Kaustinen Folk Music Festivalilla

Vesterinen yhtyeineen, Teleks, Jonne Aaron, Happoradio, Egotrippi, Samae Koskinen ja Olavi Uusivirta. Mikä yhdistää mainittua artistijoukkoa? He vakiinnuttivat paikkansa 2000-luvun edetessä Iskelmä-mainosradiokanavan soittolistalla syrjäyttäen taajuudelta lavatanssimusiikin. Sama kuvio toistui 2010-luvun loppupuoliskolla Yle Radio Suomessa. Haitari, valssi, foxi ja tango soivat nykyään kanavalla enää Marko Maunukselan tanssitunnilla sekä harvoissa erikoisohjelmissa.

Vesterinen yhtyeineen johti kehityskulkua, jossa suomalainen iskelmä lakkasi olemasta muuttuen melodiseksi aikuisrockiksi. Nyt bändi oli tilattu Kaustinen folkfestarin tärkeimmille tunneille lauantai-iltaan 13.7.2019 esiintymään suurimmalle lavalle. Voidaanko kansanmusiikille ennakoida suomalaisen iskelmän surkeaa kohtaloa?

Minä koin Kaustisen kesälakeudella, että Vesterinen yhtyeineen keikallaan vahvisti suomalaista etnomusiikkia. Laaja kymmenen henkilön orkesteri todisti kansanmusiikin uudistumiskykyä. Kansanmusiikki merkitsi sävelilmaisun perustaa, jolta Vesterinen yhtyeineen kykeni vaikuttavasti ja katu-uskottavasti puhuttelemaan festariyleisöä. Kaustisen folkjuhlien ensikertalaisena yllätyin, miten tasaisesti eri ikä- ja sosiaaliryhmiä kuului festarikansaan. Kirpputorivaatteisia ja eksoottisilta mausteilta tuoksuvia hippejä sekä stereotyyppisiä etnohiustyylihahmoja havaitsin ennakkokäsitykseeni verrattuna yllättävän vähän suhteessa kävijämäärään.

Radiofanina koen Vesterisen yhteineen piristäneen suomalaista musiikin valtavirtaa lähelle klassista tyyliä sijoittuvalla poptenorilaulamisella sekä nerokkailla sävellyksillä ja sanoituksilla. Tämä musiikillinen loistokkuus tarjottiin Keskipohjanmaa-areenan hurmoituneelle yleisölle muusikoiden innostavin ja virtuoosimaisin suorituksin.

Miksaus jätti toivomisen varaa. Diskantin ja keskitaajuuksien soundit koin raakoina, hiomattomina, epämukavina ja viimeistelemättöminä. Areenan permannolla ja penkitetyllä rinteellä koetin vaihdella kuuntelupaikkaa etsien miellyttävämpää musiikin soundia. Soinnin keidaspaikkaa en löytänyt. Esimerkiksi seuraavan tilaisuuden - keskiöisen kansanmusiikkikonsertin - samalla areenalla koin soundeiltaan täydellisen ihanana. Ehkä äänentoisto ei ollut suunniteltu rocksävyiseen etnomusiikkiin. Ehkä telttakankainen reunoiltaan avoin areena merkitsi akustisia haasteita miksata Vesterinen yhtyteineen.

Muut olivat mitä ilmeisimmin tyytyväisiä. Keikka päättyi yleisön iloisesti ja raivokkaasti vaatimaan ylimääräiseen lauluun, jonka juonnossa Vesterinen yhtyeineen kutsui yleisöä ekouskonratkaisuun eli suojelemaan ympäristöä. Kaustisen folkfestari ei ole hengellinen tapahtuma. Lakeudella havaitsin jälleen, ettei ihminen pääse jumalankaipuutaan pakoon. Uskonnollinen moninaisuus välittyi eri keikoilla - keikasta riippuen - kristinuskona, idän uskontoina, uususkontoina, pakanauskontoina, ateismina – ja tällä keikalla ekouskona.

Vesterinen yhtyeineen vei iskelmän marginaaliin, koska kulttuurin yleinen kansainvälistyminen ei hyödytä kaupallisuuteen nojautuvaa lavatanssimusiikkia. Vesterinen yhtyeineen vahvistaa suomalaista etnoa, koska yleinen kansainvälistyminen nostaa jalustalle epäkaupallisen kansanmusiikin. Netin välityksellä valtion ja murrealueen kansanmusiikki siirtyy julkaistaessa osaksi globaalia etnokulttuuria. Lavatanssimusiikki sijoittuu globaalisti samalle viivalle muun suomalaisen etnon kanssa tavoiteltaessa esimerkiksi Afrikan ja USA:n etnoharrastajien suosiota. Kaupallisuuteen ennen perustunut suomalainen lavatanssimusiikki saattaa muuntautua ja hiipua yhdeksi suomalaisen kansanmusiikin alalajiksi. Tästä havaitsin lakeudella merkkejä. Vesterisestä ja yhtyeestä poiketen lavatanssit houkuttelivat Kaustisen festarilla pyörteisiinsä niukasti väkeä verrattuna etnomusiikkikeikkoihin.

Nykyisellä netin aikakaudella musiikissa kansainvälisesti ja maailmanlaajuisesti korostuvat sekä kaupallisuus että vaihtoehtoinen epäkaupallisuus. Kansanmusiikin ytimenä säilynee epäkaupallinen vaihtoehtokulttuurin rooli. Etno tarvitsee markkinointiin kaupallisuutta, Vesterisen yhtyeineen edustamaa musiikin valtavirtaa. 

perjantai 31. toukokuuta 2019

Tic-liikkeet

Edellisessä päivityksessäni viittasin tic-liikkeisiin eli kasvojen nykimisoireisiin. Minulla sellaisia kuului elämääni kouluvuosinani, ehkä erityisesti noin 10-15-vuotiaana. Koen tic-oireiden lieventyneen. Toisaalta tunnistan niitä edelleen nykyäänkin. Tic-oireeni liittynevät minulla autismin kirjon asperger-tourette -piirteisiini. Koen saavani tic-liikkeet nykyään helpommin hallintaan verrattuna teinivuosiini.

Miten minä sen tein? Millä tavalla onnistuin saamaan kasvojen tic-liikkeeni hallintaan? En minä tiedä. Oppiminen on luova prosessi tässäkin kysymyksessä. Iän myötä tietyt neurologiset haasteet lievenevät, tic-oireetkin. Kiinnostus poliittiseen toimintaan ja poliittisen mediasisällön tuottamiseen innosti minua teininä taistelemaan tic-oireita vastaan.

Psyykkiset häiriöt ja sairaudet puhkeavat tietääkseni usein noin 20-vuotiaana. Ne tyypillisesti lievenevät noin 30-vuotiaana. 20-25-vuotiaana personaallisuudessani korostui ahdistuneisuus ja hätäisyys. Muusikkona soitin pianoa ja urkuja mahdollisimman raskailla soinnuilla laulaen mahdollisimman dramaattisella sävyllä. Muu viestintäni noudatti samaa kaavaa. Koin itseni sosiaalisesti tavallista tyhmemmäksi.

Noin 30-vuotiaana erityisesti soittamiseni ja laulamiseni keveni. Kristillisen rytmimusiikin halveksimisjaksoni päättyi. Tunnistan, että samalla käynnistyi hidas ja kokonaisvaltainen myönteinen neurologinen muutos arkiajattelussa, elämänhallinnassa ja tunteiden säätelyssä. Tic-oireiden koen kuuluvan edelleen elämääni neurologisen poikkeavuuteni sivujuonteena. Ne saattavat liittyä stressin kokemiseen, jolloin kielteistä stressiä on liikaa. Vaihtoehtoisesti myönteistä stressiä on liian vähän.

Tic-oireiden hallintaan hyvän perustan antavat tervelliset elämäntavat. Laulamisen syvähengittämisenä koen auttaneen minua. Tanssin harrastuskin voi jäsentää myönteisesti kehollista ilmaisua.

Kristillisessä seurakunnassa tic-oireiselle ei pidä sanoa, että kasvojen levottomuus kertoo sydämen rauhan puuttumisesta. Kristinusko perustuu rauhaan, joka ei merkitse rauhan tunnetta. Kristinusko perustuu rauhansopimukseen ihmisen ja Jumalan välillä Jeesuksen sovitustyön vuoksi. Rauhansopimuksen voimassaolo perustuu uskoon, ei uskovan rauhallisiin tai rauhattomiin tunteisiin. Kristityn kasvojen rauhallisuus tai rauhattomuus ei liity sydämen rauhaan eli kristilliseen uskoon.

Kasvojen rauhallisuus ei kerro kristillisestä uskosta. Usko on kristillistä, jos uskon kohde on oikea. Usko on kristillistä, jos uskon sisältö on Jeesus Kristus.