keskiviikko 24. elokuuta 2016

Pariisin kaupunkiloma

Pariisissa vietin viikon kaupunkilomalla 16.-23.8. Mikä oli matkalla parasta - top 5?

I seurakunta – Eglise Evanglique Paris Bastillessa sunnuntainen jumalanpalvelus oli ilahduttava, vaikuttava ja tunteikaskin kokemus. On aina rohkaisevaa nähdä opillisesti raamatullinen ja terve seurakunta, jossa musiikkiasiatkin ovat kunnossa. Bastillen evankelinen yhteisö on juuri tällainen, ja suosittelen seurakuntaa kaikille. Toiminnan tyylissä nettisivuja myöten on paljon samaa Helsingin kansainvälisen seurakunnan (IEC) kanssa.

II kielikylpy - Olen ollut lukiolaisena melkein vuoden vaihto-oppilaana Ranskassa. Saapuminen valtioon pitkän tauon jälkeen tuntui paluulta kotiin erityisesti ranskankielisen ympäristön vuoksi. Toisaalta Pariisin kulttuurissa on minulle paljon uutta. Viikko Pariisissa oli tehokas ranskan sanaston, lauserakenteiden ja ääntämyksen kertaus.

III Basilique du Sacre Coeur ja Pompidu – Sattumalta ajauduin ensimmäisenä matkapäivänä Basilique du Sacre Coeur –katedraalin kukkulalle, josta avautuu maisema Pariisin urbaaniin keskustaan lähiöineen. Samoin nykytaiteen museo Centre Pompidun yläkerrasta näkymä kaupunkiin ja Basiliquen kukkulalle on Jerusalemia muistuttava.

IV futismatsi PSG-Metz – Ranskan jalkapalloliiga pyörähti suurkaupungissa käyntiin 21.8. ottelulla Paris Saint-Germain vs. Metz. En ole Suomen ulkopuolella käynyt ennen jalkapallo-otteluissa. Jättiläismäinen melkein täysi stadion, laulava yleisö ja musiikin käyttö urheilutapahtumassa säväyttivät.

V Pariisin keskustan arkkitehtuuri, puistot, aukiot ja tunnelma.

Sää oli mukavan vaihteleva ja kesäinen viikon kuluessa. Joukkoliikenne toimi kiitettävästi, myös jalkapallo-ottelun jälkeisessä ruuhkassa. Ranskan korotettu turvallisuustaso näkyi turvatarkastuksina nähtävyyksien ja matkailukohteiden sisäänkäynneillä. Ilmainen ja käyttökelpoinen Wifi oli useimmiten tarjolla ravintoloissa, pikaruokaloissa ja kaupoissa. Ruokakulttuuri Pariisissa tarjoaa matalan budjetin matkailijallekin kulttuurielämyksiä sekä paikallisesta että etnisistä ruokakulttuureista. Samoin edullisen hintatason majoituspaikoista löytyy laadukkaita vaihtoehtoja, mutta laatutasossa on vaihtelua. Pariisissa viikko kuluu helposti tutustuessa kiinnostaviin käyntikohteisiin, yleiseen kaupunkikuvaan ja tunnelmaan.  

lauantai 13. elokuuta 2016

Minä - uusi Kemijärven kanttori

Hei! Minä olen Eero Hoikkala, uusi Kemijärven kanttori määräaikaisesti 1.8.2016-31.1.2017. Iloitsen mahdollisuudesta työskennellä Kemijärven kirkon laadukkailla uruilla ja Lapin maisemissa. Seurakunta ja seutu ovat tulleet tutuiksi jo lyhyemmillä sijaisuuksilla sekä Pyhätunturin ja Kairosmajan kävijänä. Pidän tavoitteena kirkkomusiikkielämää, joka tavoittaa sekä paikallisen väen että matkailijat.

Mikä on herätysliiketaustani?

Olen kasvanut uuspietistisen eli viidesläisen herätysliikkeen vaikutuspiirissä, ja koen edelleen kuuluvani joukkoon. Varhaisnuorena osallistuin säännöllisesti ja myöhemmin satunnaisemmin helluntaiseurakuntien toimintaan. Lukiolaisena olin vuoden vaihto-oppilaana Ranskassa kristillisessä kielikoulussa, jossa opiskelijat kuuluivat useisiin tunnustuskuntiin. Erityisesti tämä kokemus on vahvistanut yhteiskristillistä kutsumustani. Tahdon edistää Kemijärvellä kirkkomusiikin yhteiskristillisyyttä ja vaalia suhteita vapaisiin kristillisiin suuntiin.

Minkälainen musiikki sopii kirkkoon?

Kaikki musiikkityylit sopivat kirkkoon. Niillä kaikilla on paikkansa kirkkomusiikissa. Kanttorityön eräs mielenkiintoinen seikka on löytää paras mahdollinen musiikki tiettyyn tilanteeseen. Mikään musiikkityyli ei ole toista epäkristillisempi. Keskeistä on musiikin sanoma, joka ei saa olla ristiriidassa kristinuskon eli Raamatun sanan kanssa. Kaikessa kirkkoon sijoittuvassa toiminnassa tulee huomioida kirkon pyhyys. Musiikin lisäksi tämä koskee muitakin esittäviä taiteita kuten draamaa ja tanssia. Näilläkin on korvaamaton arvokas roolinsa seurakuntaelämässä. Vastausmusiikin sijasta teatterimainen esitys voi avata uusia näkökulmia Raamatun teksteihin. Suomalainen messu on esimerkki tanssin oivaltavasta ja puhuttelevasta käytöstä kristillisen sanoman julistuksessa.

Mikä on kirkkomusiikin tarkoitus?

Musiikin tarkoitus seurakunnassa on julistaa sanomaa Jeesuksesta syntien sovittajana ja pelastajana. Kirkkomusiikin tärkein tavoite on johdattaa mahdollisimman moni ihminen uskomaan Jeesukseen ja vahvistaa uskon kasvua. Seurakunnan musiikkielämä saa tarjota musiikillisia esteettisiä elämyksiä, myös yhdessä muiden taiteenlajien kanssa.

Onko kanttorin virka hengellinen virka?

Pidän kanttorin pätevyyden ehdottomana edellytyksenä henkilökohtaista uskoa Jeesukseen ja kirkkomuusikkoutta. Koen hyödyttömän pohdinnan, kumpi edellytyksistä on tärkeämpi. Jos molekyyli koostuu atomeista H ja O, ei toivottavasti kukaan kemisti käytä aikaansa sen pohtimiseen, kumpi atomeista on tärkeämpi.  Molemmat atomit ovat yhtä välttämättömiä. Erillisinä ja ilman toista on kysymys eri aineesta. Kirkko ei ole arvoneutraali yhteisö vaan Raamattuun sitoutunut.

Onko Raamattu vai laki kirkon ylin ohje?

Raamattu on kirkon ylin ohje erityisesti silloin, kun laki tai piispojen ohje tai esimerkki on ristiriidassa Raamatun sanan kanssa.

Miten suhtaudun naispappeuteen?

Minun omatuntoni sallii Raamatun sanan ja kulttuurin muutoksen tiedostamisen valossa naispappeuden. Suhtautumiseni vastaa käytännössä KRS:n ja uuspietistien linjaa. Suostun yhteistyöhön naispappien kanssa. On selvää, ettei kirkko kohtele oikeudenmukaisesti niitä, joiden omatunto ei salli naispappeutta.

Miten suhtaudun samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisiin?

Työkokemukseeni kuuluu kanttorina toimiminen samaa sukupuolta olevalle parille pidetyssä vihkimisen kaltaisessa rukoushetkessä. Pidän kristillisempänä tehtävään suostumista kuin kieltäytymistä.

Miten suhtaudun sateenkaarimessuihin?

Homovastaisuus ei kuulu kirkkooni. Homoseksuaalit ovat tervetulleita kirkkooni, mikä heidän on tärkeää kokea. On rakkaudetonta jättää kertomatta, että Raamatun mukaan homoseksuaalisen taipumuksen mukainen elämä on syntiä. Samalla on julistettava syntien anteeksiantamusta, joka Jeesuksen tähden kuuluu jokaiselle koskien kaikkia syntejä. Armon varassa ajallinen elämä voi uudistua ja eheytyä Raamatun mukaiseksi. Mikäli sateenkaarimessun tai –hartauden sisältö on vähemmistön toivottaminen tervetulleeksi seurakuntaan Raamatun totuudessa ja armossa, koen tilaisuuden vakaumukseni ja arvojeni mukaiseksi. En toivo seurakuntaani sateenkaarimessuja tai -hartauksia, joissa homoseksuaalisuutta siunataan ja pyritään edistämään vaieten Raamatun totuudesta ja armosta.

Mitä mieltä olen lestadiolaisuudesta?

Pidän rohkaisevana esikoislestadiolaisten uusiutumiskykyä. Iloitsen siitä, että monet liikkeestä irtautuneet ovat löytäneet hengellisen kodin muista herätysliikkeistä ja seurakunnan toiminnasta. Rauhan Sanan kanssa olen tottunut tekemään yhteistyötä, ja heihin koen opillista ja kulttuurillista yhteenkuuluvuutta uuspietistinä. Rauhanyhdistyksessäkin on paljon hyvää, mutta pidän vakavana ongelmana ja Raamatun sanan vastaisena pelastuksen rajaamista vain vanhoillislestadiolaisten joukkoon.

Miten suhtaudun karismaattiseen herätysliikkeeseen?

Toronto-herätys rantautui Suomen luterilaisuuteenkin myöhäisteinivuosinani. Laulut vaihtuivat evankelioivista ylistäviin. Tätä ennen olivat Seppo Juntusen ja Pirkko Jalovaaran kokoukset raivanneet luterilaisessa kirkossa karismaattisuudella tietä, ja Nokia-herätyksen kasvu vahvisti kehitystä Toronto-ilmiön vaikutuksen rinnalla. Koen karismaattisuuden vakiintuneen osaksi suomalaista uuspietismiä ja vapaata kristillisyyttä. Tänä kesänä helluntailaiset ovat käyneet Ristin Voitto –lehden uutisoimaa keskustelua kirkkomusiikkinsa yksipuolistumisesta ja ylistysmusiikkiin painottumisesta. Evankelioivia lauluja kaivataan jälleen helluntailaisuuteen. Toivon tätä keskustelua ja kehitystä myös luterilaiseen kirkkoon.

Karismaattiset ilmiöt kuuluvat elävään kristillisyyteen ja seurakuntaan. Kaikki ilmiöt tulee koetella Raamatun sanalla. Ylistykselle tulee edelleen jättää tilaa ja aikaa seurakunnan tilaisuuksiin. Seurakunnan myönteisyys karismaattiselle herätysliikkeelle ei saa merkitä musiikkielämän yksipuolisuutta, jossa kirkkomusiikkia kehitetään ylistysmusiikin ehdoilla. Evankelioiville lauluille, mietiskelyyn kannustaville hiljaisuuden lauluille, virsille ja herätysliikkeiden lauluperinteille täytyy olla paikkansa seurakunnassa.

Mitä mieltä olen uuspietismistä eli viidesläisyydestä?

Arvostan sitä pyrkimystä, että uuspietistiset herätysliikkeet tahtovat pysyä ja vaikuttaa kirkon sisällä. Koen tulevani hengellisesti ravituksi Raamattuopiston, Kansanlähetyksen ja Sanansaattajien raamattuopetuksista. Iloitsen Viisikielinen-laulukirjan julkaisusta ja sisällöstä. Musiikki kuuluu korvaamattomasti ihmisen ja yhteisön hengelliseen identiteettiin.

Miten suhtaudun lähetystyöhön?

Suomen Lähetysseuran liberalisoitumisesta olen huolissani, ja tahdon tukea järjestön paluuta Raamattua kunnioittavampaan linjaan. Pidän tärkeänä, että kirkon lähetystyön ytimenä pysyy sanoma Jeesuksesta. Tällöin voidaan soveltaa kahden käden evankeliointia, jolloin toisella kädellä vastataan hengellisiin ja toisella materiaalisiin tarpeisiin. Kirkon kannattaa hyödyntää kaikkien lähetysjärjestöjen erityisosaaminen. Koen läheisimpinä lähetysjärjestöinä Kansanlähetyksen, Kylväjän, Sanansaattajat ja Sleyn. Raamatun lähetyskäsky ja sen mukainen lähetyskutsumus koskevat minua. Pidän mahdollisena, että lähden jossain elämäni vaiheessa ulkomaille lähetystyöhön.

Toivotan värikkään kirkkomusiikin loppukesää ja alkavaa syksyä!