Hei! Minä olen Eero Hoikkala, uusi Kemijärven kanttori määräaikaisesti 1.8.2016-31.1.2017. Iloitsen mahdollisuudesta työskennellä Kemijärven kirkon laadukkailla uruilla
ja Lapin maisemissa. Seurakunta ja seutu ovat tulleet tutuiksi jo lyhyemmillä
sijaisuuksilla sekä Pyhätunturin ja Kairosmajan kävijänä. Pidän tavoitteena
kirkkomusiikkielämää, joka tavoittaa sekä paikallisen väen että matkailijat.
Mikä on herätysliiketaustani?
Olen kasvanut uuspietistisen eli viidesläisen herätysliikkeen
vaikutuspiirissä, ja koen edelleen kuuluvani joukkoon. Varhaisnuorena
osallistuin säännöllisesti ja myöhemmin satunnaisemmin helluntaiseurakuntien
toimintaan. Lukiolaisena olin vuoden vaihto-oppilaana Ranskassa kristillisessä
kielikoulussa, jossa opiskelijat kuuluivat useisiin tunnustuskuntiin.
Erityisesti tämä kokemus on vahvistanut yhteiskristillistä kutsumustani. Tahdon
edistää Kemijärvellä kirkkomusiikin yhteiskristillisyyttä ja vaalia suhteita
vapaisiin kristillisiin suuntiin.
Minkälainen musiikki sopii kirkkoon?
Kaikki musiikkityylit sopivat kirkkoon. Niillä kaikilla on
paikkansa kirkkomusiikissa. Kanttorityön eräs mielenkiintoinen seikka on löytää
paras mahdollinen musiikki tiettyyn tilanteeseen. Mikään musiikkityyli ei ole
toista epäkristillisempi. Keskeistä on musiikin sanoma, joka ei saa olla
ristiriidassa kristinuskon eli Raamatun sanan kanssa. Kaikessa kirkkoon
sijoittuvassa toiminnassa tulee huomioida kirkon pyhyys. Musiikin lisäksi tämä
koskee muitakin esittäviä taiteita kuten draamaa ja tanssia. Näilläkin on
korvaamaton arvokas roolinsa seurakuntaelämässä. Vastausmusiikin sijasta
teatterimainen esitys voi avata uusia näkökulmia Raamatun teksteihin.
Suomalainen messu on esimerkki tanssin oivaltavasta ja puhuttelevasta käytöstä
kristillisen sanoman julistuksessa.
Mikä on kirkkomusiikin tarkoitus?
Musiikin tarkoitus seurakunnassa on julistaa sanomaa
Jeesuksesta syntien sovittajana ja pelastajana. Kirkkomusiikin tärkein tavoite
on johdattaa mahdollisimman moni ihminen uskomaan Jeesukseen ja vahvistaa uskon
kasvua. Seurakunnan musiikkielämä saa tarjota musiikillisia esteettisiä
elämyksiä, myös yhdessä muiden taiteenlajien kanssa.
Onko kanttorin virka hengellinen virka?
Pidän kanttorin pätevyyden ehdottomana edellytyksenä
henkilökohtaista uskoa Jeesukseen ja kirkkomuusikkoutta. Koen hyödyttömän
pohdinnan, kumpi edellytyksistä on tärkeämpi. Jos molekyyli koostuu atomeista H
ja O, ei toivottavasti kukaan kemisti käytä aikaansa sen pohtimiseen, kumpi
atomeista on tärkeämpi. Molemmat atomit ovat
yhtä välttämättömiä. Erillisinä ja ilman toista on kysymys eri aineesta. Kirkko
ei ole arvoneutraali yhteisö vaan Raamattuun sitoutunut.
Onko Raamattu vai laki kirkon ylin ohje?
Raamattu on kirkon ylin ohje erityisesti silloin, kun laki
tai piispojen ohje tai esimerkki on ristiriidassa Raamatun sanan kanssa.
Miten suhtaudun naispappeuteen?
Minun omatuntoni sallii Raamatun sanan ja kulttuurin
muutoksen tiedostamisen valossa naispappeuden. Suhtautumiseni vastaa
käytännössä KRS:n ja uuspietistien linjaa. Suostun yhteistyöhön naispappien
kanssa. On selvää, ettei kirkko kohtele oikeudenmukaisesti niitä, joiden
omatunto ei salli naispappeutta.
Miten suhtaudun samaa sukupuolta olevien avioliittoon
vihkimisiin?
Työkokemukseeni kuuluu kanttorina toimiminen samaa sukupuolta
olevalle parille pidetyssä vihkimisen kaltaisessa rukoushetkessä. Pidän
kristillisempänä tehtävään suostumista kuin kieltäytymistä.
Miten suhtaudun sateenkaarimessuihin?
Homovastaisuus ei kuulu kirkkooni. Homoseksuaalit ovat
tervetulleita kirkkooni, mikä heidän on tärkeää kokea. On rakkaudetonta jättää
kertomatta, että Raamatun mukaan homoseksuaalisen taipumuksen mukainen elämä on
syntiä. Samalla on julistettava syntien anteeksiantamusta, joka Jeesuksen
tähden kuuluu jokaiselle koskien kaikkia syntejä. Armon varassa ajallinen elämä
voi uudistua ja eheytyä Raamatun mukaiseksi. Mikäli sateenkaarimessun tai –hartauden
sisältö on vähemmistön toivottaminen tervetulleeksi seurakuntaan Raamatun
totuudessa ja armossa, koen tilaisuuden vakaumukseni ja arvojeni mukaiseksi. En
toivo seurakuntaani sateenkaarimessuja tai -hartauksia, joissa
homoseksuaalisuutta siunataan ja pyritään edistämään vaieten Raamatun totuudesta
ja armosta.
Mitä mieltä olen lestadiolaisuudesta?
Pidän rohkaisevana esikoislestadiolaisten uusiutumiskykyä. Iloitsen
siitä, että monet liikkeestä irtautuneet ovat löytäneet hengellisen kodin muista
herätysliikkeistä ja seurakunnan toiminnasta. Rauhan Sanan kanssa olen tottunut
tekemään yhteistyötä, ja heihin koen opillista ja kulttuurillista
yhteenkuuluvuutta uuspietistinä. Rauhanyhdistyksessäkin on paljon hyvää, mutta
pidän vakavana ongelmana ja Raamatun sanan vastaisena pelastuksen rajaamista
vain vanhoillislestadiolaisten joukkoon.
Miten suhtaudun karismaattiseen herätysliikkeeseen?
Toronto-herätys rantautui Suomen luterilaisuuteenkin
myöhäisteinivuosinani. Laulut vaihtuivat evankelioivista ylistäviin. Tätä ennen
olivat Seppo Juntusen ja Pirkko Jalovaaran kokoukset raivanneet luterilaisessa kirkossa
karismaattisuudella tietä, ja Nokia-herätyksen kasvu vahvisti kehitystä
Toronto-ilmiön vaikutuksen rinnalla. Koen karismaattisuuden vakiintuneen osaksi
suomalaista uuspietismiä ja vapaata kristillisyyttä. Tänä kesänä
helluntailaiset ovat käyneet Ristin Voitto –lehden uutisoimaa keskustelua
kirkkomusiikkinsa yksipuolistumisesta ja ylistysmusiikkiin painottumisesta.
Evankelioivia lauluja kaivataan jälleen helluntailaisuuteen. Toivon tätä keskustelua
ja kehitystä myös luterilaiseen kirkkoon.
Karismaattiset ilmiöt kuuluvat elävään kristillisyyteen ja
seurakuntaan. Kaikki ilmiöt tulee koetella Raamatun sanalla. Ylistykselle tulee
edelleen jättää tilaa ja aikaa seurakunnan tilaisuuksiin. Seurakunnan
myönteisyys karismaattiselle herätysliikkeelle ei saa merkitä musiikkielämän
yksipuolisuutta, jossa kirkkomusiikkia kehitetään ylistysmusiikin ehdoilla.
Evankelioiville lauluille, mietiskelyyn kannustaville hiljaisuuden lauluille,
virsille ja herätysliikkeiden lauluperinteille täytyy olla paikkansa
seurakunnassa.
Mitä mieltä olen uuspietismistä eli viidesläisyydestä?
Arvostan sitä pyrkimystä, että uuspietistiset herätysliikkeet
tahtovat pysyä ja vaikuttaa kirkon sisällä. Koen tulevani hengellisesti
ravituksi Raamattuopiston, Kansanlähetyksen ja Sanansaattajien raamattuopetuksista.
Iloitsen Viisikielinen-laulukirjan julkaisusta ja sisällöstä. Musiikki kuuluu
korvaamattomasti ihmisen ja yhteisön hengelliseen identiteettiin.
Miten suhtaudun lähetystyöhön?
Suomen Lähetysseuran liberalisoitumisesta olen huolissani, ja
tahdon tukea järjestön paluuta Raamattua kunnioittavampaan linjaan. Pidän
tärkeänä, että kirkon lähetystyön ytimenä pysyy sanoma Jeesuksesta. Tällöin
voidaan soveltaa kahden käden evankeliointia, jolloin toisella kädellä vastataan
hengellisiin ja toisella materiaalisiin tarpeisiin. Kirkon kannattaa hyödyntää
kaikkien lähetysjärjestöjen erityisosaaminen. Koen läheisimpinä
lähetysjärjestöinä Kansanlähetyksen, Kylväjän, Sanansaattajat ja Sleyn. Raamatun
lähetyskäsky ja sen mukainen lähetyskutsumus koskevat minua. Pidän
mahdollisena, että lähden jossain elämäni vaiheessa ulkomaille lähetystyöhön.
Toivotan värikkään kirkkomusiikin loppukesää ja alkavaa
syksyä!