maanantai 13. toukokuuta 2019

Kristitty ja politiikka

Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien yhdistymiselle todennäköisyys kasvaa. Tämä ilmenee Hesarin 12.5.2019 julkaisemasta kristittyjen politisoitumista käsittelevästä artikkelista, jonka mukaan "kunnon kristityllä" on nykyisin mainitut kaksi puoluevaihtoehtoa. Yhdistymisen jälkeen olisi vain yksi, joka olisi eduskuntavaalituloksen nojalla selkeästi suurin puolue.

Suomen kristilliset seurakunnat ovat poliittisessa kriisissä tai matkalla sellaiseen. Hesarin artikkeli ei viitannut sanallakaan muiden puolueiden kristittyihin. Heitä on. He pian kyllästyvät seurakuntien kansallismieliseen politisoitumiseen. Liberaalit kristityt saattavat irtautua omiksi seurakunnikseen.

"Kristuksessa ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista. Kaikki ovat yhtä Kristuksessa." (Gal 3:28) Mainittua jaetta voinee soveltaa nykyaikaan. Kristuksessa ei ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista, ei liberaalia eikä konservatiivia. Kaikki ovat yhtä.

Minä uskon, että kaikkiin puolueisiin kuuluu Jeesukseen uskovia. Heitä tarvitaan. Kristuksessa on oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, liberaaleja ja konservatiiveja.

Tulkintani saattavat tuntua ristiriitaisilta. Ratkaisuun johtaa tärkeysjärjestyksen ymmärtäminen. Meidän kristittyjen tulee jatkuvasti pitää Jeesuksesta kertovaa sanomaa elämämme ja kirkon kalleimpana aarteena. Sanoma syntien sovituksesta ja pelastuksesta kuuluu jokaiselle tasa-arvoisesti. Kaikki ovat samalla viivalla - erilaisina.

Kristilliset seurakunnat tarvitsevat jatkuvaa keskustelua Jeesuksen ja Raamatun arvovallasta. Jos ne saavat suurimman arvovallan, asettuu tärkeysjärjestys oikeisiin uomiinsa. Tiedostamme politiikan kuuluvan vähemmän tärkeisiin kysymyksiin. Samalla emme kristittyinä saa väheksyä poliittista vaikuttamista. "Kannustakaa toisianne hyviin tekoihin!" (Hepr. 10:24) Kristityn vaikuttaminen politiikassa merkitsee lähimmäisenrakkauden toteuttamista yhteiskunnassa.

Tarvitaan myös keskustelua kristillisen seurakunnan ydinolemuksesta ja tärkeimmästä tehtävästä, joka on Jeesuksesta kertovan sanoman julistaminen. Jos sosiaalityö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja politiikka menevät Raamatun edelle, on seurakunta menettänyt identiteettinsä. Silloin seurakunta on yksi yhteiskunnallinen ja poliittinen toimija muiden joukossa. Jos tärkeysjärjestys on kunnossa, saa poliittinen toiminta seurakunnassa kukoistaa kaikissa väreissään. Raamattua ja politiikkaa ei voi erottaa toisistaan. 

Ei kommentteja: