tiistai 22. syyskuuta 2009

Levyuutuuksia

Tämän hetken merkittävin musiikkiäänite on itselleni Petri Laaksosen tuorein albumi, jonka laulut ovat sävelletyt suomalaisiin runoihin. Julkaisulta välittyy Petri Laaksosen kiinnostava musiikillinen uudistuminen. Sopivasti on säveltäjän tuttuja maneerejakin mukana. Kesällä radiossa soinut Meri kuutamolla -niminen single ja koko albumi osoittavat, ettei tyylikkään ja radiokelpoisen iskelmän tarvitse aina olla tanssittavaa musiikkia. Konsertti-iskelmä elävöittää radiota ja musiikkitilaisuuksia.

Syksyn uusista lauluteksteistä yksi loisteliain sisältyy Yö-yhtyeen uudelle albumille. Tämän tuorein sinlgelohkaisu kantaa Kiitos ja kunnia -nimeä ja sisältää uuden ulottuvuuden suomalaisissa pop-musiikin teksteissä. Tekstin kantava ajatus on huomio, joka kohdistuu raskaasta työstä saamatta jääneeseen kiitokseen. Tunne on monessa elämän tilanteessa melko järjenvastainen mutta toisaalta inhimillinen kokemus, joka ehdottomasti ansaitsee tulla lausutuksi suomalaisen pop-musiikin teksteissä. Sävelmässä ja tulkinnassa kiehtovinta on yleinen kokonaistunnelma, ja lisäksi ansiokkaita ovat introjen ja lauluosuuksien rajakohdat.

Petri Laaksosen ja Yö-yhtyeen ohella alkanut uutuuslevyjen kausi on ollut Lauri Tähkän menestystarinaa. Tähkän julkaisemisessa kunniamaininnan ansaitsee luova yhteistyö yöhuoltamoiden ja yllätyskeikkojen järjestäjien kanssa. Tuoreista uudelleenversioista loistaa tällä hetkellä ylitse muiden Paula Koivuniemen tulkinta Mustat silmät -kappaleesta. Vivahteikkaan orkesterisovituksen on säveltänyt Kerkko Koskinen, ja esityksen musiikkivideo näyttäisi sijoittuvan Helsingissä melko perinteiselle kerrostaloalueelle sekä merimaisemaan. Päättelen, että kerrostalot sijaitsevat Itä-Pasilassa ja merimaisema jossakin Merihaan ja Pohjoissataman suunnalla.

tiistai 15. syyskuuta 2009

YLE ja brittien malli

HS:n verkkolehti on tänään kertonut, että YLE ja yhdysvaltalainen HBO-kaapelitelevisioyhtiö ovat tehneet kolmivuotisen sopimuksen HBO-sarjojen näyttämisestä Ylen kanavilla vuosina 2010–2013. Sopimus on jatkoa Ylen vuonna 2007 tekemälle sopimukselle, mutta uusi kauppa on laajempi. Kaupan kohteena olleet sarjat tulevat ilmaiseksi nähtäville internettiin Ylen Areenalla.

YLE:n päätös amerikkalaisen sarjan hankinnasta on merkittävässä ristiriidassa kansanvälisen kehityksen kanssa. Huomiota ansaitsee brittiläinen kehityssuunta, josta HS uutisoi viime perjantaina. BBC aikoo nimittäin leikata sekä rahoitustaan että toimintaansa. Ohjelmistosta aiotaan poistaa amerikkalaisia sarjoja, ja kilpailua kaupallisten tv-yhtiöiden kanssa tahdotaan vähentää. Tällöin brittiläisten lupamaksukin voisi pienentyä.

YLE:n tehtäväkenttä tulisi arvioida uudelleen brittiläistä taustaa vasten. Lisäksi YLE voisi sekä ostaa että myydä esim. radio-ohjelmia. Suomen ainoa juonnettu yöradio olisi yksi ohjelma, jonka YLE voisi myydä kaupallisille radioille. Samalla YLE säästäisi sähköä sammuttamalla radiolähettimensä yöksi. Tv-ohjelmista Ajankohtainen kakkonen sopisi vastaavalla tavalla myyntikohteeksi ja kaupallisten kanavien ohjelmistoon.

HBO-sarjojen hankinta antaa toisaalta aiheen tutkia perinpohjin YLE:n mahdollisuudet hankkia mainostuloja. On luultavaa, että YLE:n melko laaja mainosrahoitus ja täydentävä mediamaksu saisivat merkittävästi kannatusta. Itse kannatan YLE:n rahoitusmallia, jonka perustana ovat sekä kansalaisilta kerättävä julkisoikeudellinen maksu että mainosrahoitus. Valtavirran sarjaelokuvien oikeana paikkana en pidä YLE:n kanavia, ellei näiden yhteydessä tai laajemmin siirrytä YLE:n mainosrahoitukseen.

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Kirkko, puu ja puistotie - osa 2

Meneillään on sunnuntai, jonka kirkollista merkittävyyttä lisää eilinen katolisen piispan vihkiminen Turussa. Tapahtuma oli historiallinen, sillä virkaan astui ensimmäinen katolisen kirkon suomalainen piispa yli 500 vuoteen. Lisäksi tähän päivään sisältyy Petroskoin uuden luterilaisen kirkon vihkiminen, ja Kuopiossa vietetään yhdistettynä hiippakunnan 70. ja Suomen Lähetysseuran 150. vuosipäivää. Petroskoin juhlapyhä on suomalaisittain merkittävä, koska kirkon rakentamista rahoitetaan pääasiassa suomalaisin keräys- ja lahjoitusvaroin. Rakennustyö on vielä osin kesken.

Kuopion kahden vuosipäivän messu radioitiin Yle Radio 1:llä. Piispa Riekkisen saarnasta jäi mieleeni erityisesti näkökulma, jonka mukaan lesken ropo ei olisikaan ollut täysin vapaaehtoista antamista. Uudessa testamentissa kuvattu kaiken antaminen olisi osoitus pakollisesta ja epäonnistuneesta verojärjestelmästä, jota Jeesus kritisoi. Jeesus tahtoi tilanteen nähdessään sanoa, ettei oikeudenmukaisessa yhteisössä kukaan joutuisi uhraamaan tällä tavoin kaikkea. Perinteisesti lesken ropo -tilannekuvaus on tulkittu esimerkkinä Paavalin mainitsemasta iloisesta antamisesta, jota Jumala rakastaa.

Kuopiossa itse kirkkorakennuksen ja järvisataman välinen yhteys on harvinaislaatuinen sekä eräs tyylikkäimpiä, selkeimipiä ja yhtenäisimpiä koko Suomessa. Tämä ulottuvuus antaa näkökulmaa Kuopion kirkkorakennuksen olemukseen ja ymmärtämiseen sekä kirkkopuiston maankäytöllisiin ratkaisuihin. Maisemallinen yhteys ja kulkuväylä kirkolta kunnostettuun järvisatamaan kulkee suurelta osin esplanadipuiston kaltaista reittiä. Väylä kuluu olennaisena osana kaupunkikeskustan matkailulliseen ydinväylään, joka kulkee rautatieasemalta kauppatorin ja kirkon kautta Kallaveden rannan järvisatamaan. Kirkko on tällä suorakulman sisältävällä yhteydellä kuin kulmakivi.

Kirkon ja järvisataman yhdistävä väylä on sivuasemassa esimerkiksi Lahdessa, jossa on suunnitteilla merkittäviä maankäytöllisiä uudistuksia keskustan ja järvisataman välille. Järvikaupungeista Savonlinnassa kirkon ja torialueen laiturien välinen suora väylä on jo nykyisin havaittavissa mutta jää muiden pääväylien varjoon. Joensuussa vastaava reitti on olemassa, mutta itse kirkko on ydinkeskustasta sivussa. Lappeenrannassa kirkon ja satamatorin välinen suhde muistuttaa Savonlinnan tilannetta. Mikkelissä ja Jyväskylässä yhtenäinen väylä sataman ja kirkon väliltä selkeästi puuttuu, ja Tampere kirkkoineen ja satamineen kuuluu tältä osin samaan sarjaan.

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Kirkko, puu ja puistotie

Kuluneena matkailukesänä ovat huomiotani kiinnittäneet kirkonkylät, joissa ns. vanha kirkko on säilytetty kirkollisessa käytössä ja nähtävyytenä uudemman pääkirkon rinnalla. Tällainen järjestely rikastuttaa seurakunnan toimintamahdollisuuksia. Esimerikiksi kirkkomusiikin näkökulmasta avautuu uusia portteja, ja paikkakunnan kulttuurimaisema saa lisää kiinnostavuutta.

Uuden ja vanhan pääkirkon rinnakkaiselo on jäänyt viime aikoina erityisen tyylikkäänä mieleeni Kanta-Hämeen Lopelta ja Keski-Lapin Sodankylästä. Jälkimmäinen on Kitinen-joen rannalla saamassa uutta maisemallista painoarvoa, koska Kirkonkylän ja Pappilanniemen välille on valmistumassa jokirantaa kulkeva uusi pyörätie. Puustoa on raivattu, jolloin joelta ja vastarannalta Sodankylän vanha kirkko korostuu maisemassa uudella tavalla.

Sodankylän ja naapurikunta Rovaniemen pääkirkot sijaitsevat jokimaisemaan nähden lähes samalla kohtaa. Sodankylän maankäyttö jokirannalla poikkeaa muutoin melkoisesti Rovaniemestä. Kirkonkylän ranta kirkolta linja-autoasemalle on Sodankylässä säilytetty luonnontilaisena noin kilometrin osuudelta. Rovaniemen vastaavalla kohdalla eli kirkolta Ounasjoen sillalle on jokainen rantaviivan metri katettua virkistysaluetta. Sodankylän vanhaa kirkkoa reunustava maanrakennustyö on lähentämässä naapurikuntien maankäytöllisiä ratkaisuja.

Marjatäyte ja iso kolmonen

Hartwallin toimitusjohtajan vaihdos uutisoitui ja toteutui heti syyskuun alussa. Samoihin aikoihin saman alan Fazer kertoi käynnistävänsä yt-neuvottelut, jotka tähtäävät mittaviin henkilöstövähennyksiin lähiaikoina. Hartwall puolestaan tiedotti johtajavaihdoksen ohessa, että isojen muutosten keskellä ja taloudellisesti haastavina aikoina juomayritys kasvatti tuotevalikoimaa ja käänsi suuntansa kasvuun. Yhtiön väistyvä toimitusjohtaja aloitti toimessaan noin kolme vuotta sitten.

Toimitusjohtajan vaihdos herättää lama-aikana arvailuja, joiden mukaan taloon olisi astunut muutosjohtaja tekemään ensi töikseen kipeitä leikkauksia. Yrityksen kertoma kasvu toisaalta hälventää erityisesti Hartwallin Tornion tuotannon tulevaisuuteen kohdistuvia pelkoja. Lisäksi Venäjän kerrotaan olevan siirtymässä teen ja kirkkaiden alkoholijuomien alueesta kahvi- ja olutkansaksi. Maantieteellisesti juomayhtiön ulottuvilla on laaja kulttuurillinen ja kasvumahdollisuuksia antava murrosvaihe.

Alkaneen syyskuun elintarvikeuutuuksiin Suomessa kuuluvat Fazerin virolaisvaikutteiset marjatäytesuklaat. Lisäksi retroetikettejä kiinnitetään Hartwallin kilpailijan eli Koffin ohrajuomiin. Jättiläismäisen kolmosnumeron ohella olutpullojen kylkiin on luvassa tarinoita, joilla graafikoiden kävelynopeus juomahyllyjen kohdalla saadaan melko varmasti hidastumaan.