sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Perinteinen juna-aika

Helsinki-Turku -radalla nähdään kesän alettua yllättävä tarjonnan muutos. Perinteinen pikajunien kalusto tekee yhteysvälille paluun, ja näillä vaunuilla liikennöidään päivittäin iltavuoro pääkaupungista Turun satamaan ja takaisin. Tämä vaikuttaa Turun kaupunkikuvaan niin, että laivasatamassa voidaan jälleen havaita kaksi sinivaunuista junarunkoa hieman ennen kello yhdeksää.

Ic- ja Pendolino-junien välttelijöille on uutuuteen jyvitetty ainakin yksi merkittävä este. Kouvolasta saapuu taajamajunien yhteys Pasilaan vain yhdeksän minuuttia Turun pikajunan lähdön jälkeen. Lahdesta saavuttaessa jää Pasilassa vaihtoaikaa z-junalta 51 minuuttia ja Ic2-junalta 15 minuuttia. Riihimäen suunnan R-junalta jää vaihtoaikaa 33 minuuttia ja H-junalta kaksi minuuttia.

Lahti-Kerava -oikoradan avausta edeltäneen juna-aikakauden piirteitä liittyy parin kuukauden kuluttua myös Savo-Karjalan juniin. Lahden tasatunteihin painottuvista lähtöajoista joustetaan merkittävästi Itä-Suomesta saapuvien iltajunien osalta. Lopputulos muistuttaa oikorataa edeltänyttä vaihetta, jolloin Savo-Karjalasta tulevat vuorot lähtivät Lahdesta noin klo 21.30 ja 22.30 Helsinkiin.

Muutokset idän kaukojunien junien kulussa heijastuvat z-juniin illan myöhennettyinä lähtöaikoina. Samaan tapaan turvataan myös jotkut Kouvolan suunnan vaihtoyhteydet Lahti-Riihimäki -lähijuniin. Vr:n verkkoaikataulun mukaan osa Lahti-Riihimäki -lähijunista ei kuitenkaan odota idän kaukojunaa. Tällöin vaihtoehtona on matkustaa kahdella lähijunalla Lahdesta Riihimäelle Keravan kautta.

lauantai 21. maaliskuuta 2009

Junakesä 2009

Eräiden ennakkotietojen mukaan Seinäjoki saisi kesän alkaessa ic2-junan yhteyden. Helsingistä noin klo 14 lähtevä ic2-173 jatkaisi matkaansa Tampereelta. Noin klo 21 Helsinkiin saapuvan ic2-182 -junan lähtöasema olisi Seinäjoki.

Uutuudella on yhteisiä piirteitä Lappeenrannan ic2-vuoron kanssa. Etelä-Karjalaan kyseinen junatyyppi on liikennöinyt kevääksi vaihtuneesta talvesta alkaen. Lappeenrannan Ic2-yhteyden avaus ja onnistuminen eivät kuitenkaan välttämättä liity Seinäjoen Ic2-kokeiluun. Kellonajoistaan johtuen vuoroilla on melko erilainen tehtävä.

173:n lähtöaika Helsingistä on siis noin klo 14 ja paluu 182-numerolla noin klo 21. Lappeenrannan Ic2-yhteyden lähtöaika on Helsingistä klo 12.12 ja paluu klo 18. 173/182 kulkee koko Tampere-Seinäjoki-Tampere osuuden alkuillan ruuhkahuipun tunneilla eli noin klo 16-19. Helsinki-Lappeenranta-Helsinki -Ic2-yhteydellä ruuhkahuippu sijoittuu tietääkseni paluun Kouvola-Helsinki -vaiheille. Merkittävin poikkeus taitaa olla perjantai ja arkipyhien aatot, jolloin Ic2-yhteys selkeästi tasoittaa vilkkainta matkustajaruuhkaa Lappeenrannasta Helsingin suuntaan.

Etelä-Karjalan Ic2-yhteyden käynnistämiseen liittyi se erikoisuus, että Lappeenranta on ollut harvinainen matkustajajunien pääteasema. Tältä kannalta Seinäjoen Ic2-yhteys ei merkitse uutta avausta. Helsinki-Lapua-Helsinki -Ic2 olisi uutuus, jonka luonne muistuttaisi vielä enemmän Lappeenrannan Ic2-yhteyttä. Lapualla kääntyvä Ic2-juna olisi linjassa myös aseman liikennemäärän kasvun kanssa. Paikkakunnalle lisättiin viime talvena tavallisten Ic-junien pysähdyksiä.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Vanhan virkakannan messu

Helsingin Pohjois-Herttoniemeen sijoittuu sunnuntaisin evankelis-luterilaisten Opkon ja Raamattuopiston järjestämä Viinipuu-messu. Tilaisuuden jälkeen pidettiin eilen (15.3.09) tiedotuksellinen tuokio. Aiheena oli Opkon ja Raamattuopiston liittyminen joukkoon, joka järjestää vanhan virkakannan messun Agricolan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Alustavasti ennakoidaan, että Raamattuopisto liittyisi virallisesti tähän joukkoon jo kuluvan kevään aikana. Opkon liittyminen ajankohtineen on edelleen avoin kysymys.

Taustalla on projekti, jossa Helsingin seurakuntayhtymä on antanut suunnitteluhenkilöstölle kolmeksi vuodeksi kirkon ja vapaat kädet. Kyseessä on Agricolan kirkko, jolle pyritään vakiinnuttamaan selkeä ja tavoittava käyttötarkoitus. 1930-luvun funktionalistinen rakennus sijaitsee suhteellisen lähellä Helsingin muita pääkirkkoja.

Kolmen vuoden projektille antaa suotuisan lähtökohdan kirkon asema tuomasmessujen kotipaikkana. Lisäksi vanhan virkakannan messu on jo toimintana vakiintunut samalle sijainnille. Nyt tätä tilaisuutta pyritään laajentamaan. Aluksi aiotaan kasvattaa järjestävien yhteisöjen lukumäärää. Raamattuopiston ja Opkon mahdollista mukaantuloa saattaa seurata Kansanlähetyksen ja SLEY:n kaltaisten ryhmien liittyminen.