maanantai 15. heinäkuuta 2019

Keikka-arvio – Vesterinen yhtyeineen 13.7.2019 Kaustinen Folk Music Festivalilla

Vesterinen yhtyeineen, Teleks, Jonne Aaron, Happoradio, Egotrippi, Samae Koskinen ja Olavi Uusivirta. Mikä yhdistää mainittua artistijoukkoa? He vakiinnuttivat paikkansa 2000-luvun edetessä Iskelmä-mainosradiokanavan soittolistalla syrjäyttäen taajuudelta lavatanssimusiikin. Sama kuvio toistui 2010-luvun loppupuoliskolla Yle Radio Suomessa. Haitari, valssi, foxi ja tango soivat nykyään kanavalla enää Marko Maunukselan tanssitunnilla sekä harvoissa erikoisohjelmissa.

Vesterinen yhtyeineen johti kehityskulkua, jossa suomalainen iskelmä lakkasi olemasta muuttuen melodiseksi aikuisrockiksi. Nyt bändi oli tilattu Kaustinen folkfestarin tärkeimmille tunneille lauantai-iltaan 13.7.2019 esiintymään suurimmalle lavalle. Voidaanko kansanmusiikille ennakoida suomalaisen iskelmän surkeaa kohtaloa?

Minä koin Kaustisen kesälakeudella, että Vesterinen yhtyeineen keikallaan vahvisti suomalaista etnomusiikkia. Laaja kymmenen henkilön orkesteri todisti kansanmusiikin uudistumiskykyä. Kansanmusiikki merkitsi sävelilmaisun perustaa, jolta Vesterinen yhtyeineen kykeni vaikuttavasti ja katu-uskottavasti puhuttelemaan festariyleisöä. Kaustisen folkjuhlien ensikertalaisena yllätyin, miten tasaisesti eri ikä- ja sosiaaliryhmiä kuului festarikansaan. Kirpputorivaatteisia ja eksoottisilta mausteilta tuoksuvia hippejä sekä stereotyyppisiä etnohiustyylihahmoja havaitsin ennakkokäsitykseeni verrattuna yllättävän vähän suhteessa kävijämäärään.

Radiofanina koen Vesterisen yhteineen piristäneen suomalaista musiikin valtavirtaa lähelle klassista tyyliä sijoittuvalla poptenorilaulamisella sekä nerokkailla sävellyksillä ja sanoituksilla. Tämä musiikillinen loistokkuus tarjottiin Keskipohjanmaa-areenan hurmoituneelle yleisölle muusikoiden innostavin ja virtuoosimaisin suorituksin.

Miksaus jätti toivomisen varaa. Diskantin ja keskitaajuuksien soundit koin raakoina, hiomattomina, epämukavina ja viimeistelemättöminä. Areenan permannolla ja penkitetyllä rinteellä koetin vaihdella kuuntelupaikkaa etsien miellyttävämpää musiikin soundia. Soinnin keidaspaikkaa en löytänyt. Esimerkiksi seuraavan tilaisuuden - keskiöisen kansanmusiikkikonsertin - samalla areenalla koin soundeiltaan täydellisen ihanana. Ehkä äänentoisto ei ollut suunniteltu rocksävyiseen etnomusiikkiin. Ehkä telttakankainen reunoiltaan avoin areena merkitsi akustisia haasteita miksata Vesterinen yhtyteineen.

Muut olivat mitä ilmeisimmin tyytyväisiä. Keikka päättyi yleisön iloisesti ja raivokkaasti vaatimaan ylimääräiseen lauluun, jonka juonnossa Vesterinen yhtyeineen kutsui yleisöä ekouskonratkaisuun eli suojelemaan ympäristöä. Kaustisen folkfestari ei ole hengellinen tapahtuma. Lakeudella havaitsin jälleen, ettei ihminen pääse jumalankaipuutaan pakoon. Uskonnollinen moninaisuus välittyi eri keikoilla - keikasta riippuen - kristinuskona, idän uskontoina, uususkontoina, pakanauskontoina, ateismina – ja tällä keikalla ekouskona.

Vesterinen yhtyeineen vei iskelmän marginaaliin, koska kulttuurin yleinen kansainvälistyminen ei hyödytä kaupallisuuteen nojautuvaa lavatanssimusiikkia. Vesterinen yhtyeineen vahvistaa suomalaista etnoa, koska yleinen kansainvälistyminen nostaa jalustalle epäkaupallisen kansanmusiikin. Netin välityksellä valtion ja murrealueen kansanmusiikki siirtyy julkaistaessa osaksi globaalia etnokulttuuria. Lavatanssimusiikki sijoittuu globaalisti samalle viivalle muun suomalaisen etnon kanssa tavoiteltaessa esimerkiksi Afrikan ja USA:n etnoharrastajien suosiota. Kaupallisuuteen ennen perustunut suomalainen lavatanssimusiikki saattaa muuntautua ja hiipua yhdeksi suomalaisen kansanmusiikin alalajiksi. Tästä havaitsin lakeudella merkkejä. Vesterisestä ja yhtyeestä poiketen lavatanssit houkuttelivat Kaustisen festarilla pyörteisiinsä niukasti väkeä verrattuna etnomusiikkikeikkoihin.

Nykyisellä netin aikakaudella musiikissa kansainvälisesti ja maailmanlaajuisesti korostuvat sekä kaupallisuus että vaihtoehtoinen epäkaupallisuus. Kansanmusiikin ytimenä säilynee epäkaupallinen vaihtoehtokulttuurin rooli. Etno tarvitsee markkinointiin kaupallisuutta, Vesterisen yhtyeineen edustamaa musiikin valtavirtaa. 

Ei kommentteja: