Valottoman lauluäänensävyn Maustetytöt, Vesta ja Litku Klemetti

Musiikkivuonna 2019 menestyivät Maustetytöt, Vesta ja Litku Klemetti, joita yhdistää laulamisen valoton äänensävy. Heidän laulunsa sopivat kaamoksen musiikiksi. Pidän mainittua kolmikkoa hienojen sävellysten esittäjinä ja jännittävien musiikillisten oivallusten tulkitsijoina. En kuitenkaan koe kenenkään mainitun artistin musiikkia viihdyttävänä ja nautittavana. Pidän mahdollisena, että kolmikon musiikkia kuuntelemalla - ja ehkä keikoilla käymällä - musiikkimakuni muuttuu. Korva saattaa tottua hämmentävältä aluksi tuntuneeseen laulutyyliin. Laulujen kuuleminen oikeanlaisessa mielialassa ja tilanteessa sekä musiikin yhteisöllinen kokeminen tekevät lauluista, esiintyjistä ja musiikkityyleistä mieluisia.

Lauluopinnoissa tyypillisesti kehotetaan ilmeiltään ja sävyiltään valoisaan äänenmuodostukseen. Maustetytöt, Vesta ja Litku Klemetti suosiollaan todistavat, että valottomallakin laulutyylillä voi menestyä.

Valoisan sävyn löytäminen laulamiseen on ollut minulla lauluopintojeni eräs suurin haaste. Pianistina ja urkurina koen esimerkiksi virret ajatus- ja tunnemaailmassani erittäin dramaattisina sävelminä verrattuna muiden kokemaan hartaaseen ja rauhalliseen sävyyn. Laulaessani omaa kokemusmaailmaani julki puuttuu äänenmuodostuksestani helposti valoisa sävy. Laulaminen ilman säestystä on auttanut minua valoisamman äänenmuodostuksen löytämiseen ja erityisesti valoisuuden tiedostamiseen, havainnointiin ja hallintaan. Ammattilaisuus laulajana merkitsee kykyä hallita äänenmuodostuksen valoisuutta. Ammatillisuus laulajana merkitsee rohkeutta valita itse valoisuuden määrä omassa laulamisessaan.

Laulun opiskelu ja valoisampien sävyjen löytäminen äänenmuodostukseen on selkeästi muuttanut toimintatyyliäni laulavana kosketinsoittajana. Ennen lauluopintojani pianon ja urkujen soittaminen oli perusta, jonka varassa lauloin - usein liian dramaattiseen, kireään ja valottomaan sävyyn. Laulua opiskeltuani olen ymmärtänyt, että valoisasti muodostettu lauluääni kantaa. Sävyltään valoisa ja rennon hallittu laulaminen toimii perustana, jonka varassa yhä useammin soitan pianoa ja urkuja.

Laulavana kosketinsoittajana minun haasteeni nykyään ja tulevaisuudessa on tunnistaa, käytänkö ajatuksellisena perustana laulamisen juuri opittua valoisaa tuntumaa vai kosketinsoittajan dramaattista mielenmaisemaani. Perustus voi vaihdella sävelmän mukaan ja samassa sävellyksessäkin. Laulamisen valoisa tuntuma voi antaa uusia sävyjä myös pianistin ja urkurin kokemusmaailmaan ja instrumentaaliseen soittamiseen. Laulamisen valoisuuden hallitseminen antaa mahdollisuuden laulaa dramaattisellakin tyylillä musiikin sävyjä, jotka ovat minulle vakiintuneesti tuttuja pianistin ja urkurin kokemusmaailmastani.

Minun vinkkejäni tietotyöhön

Muutamia vinkkejä opinnäytetyöhön ja muuhun tieteelliseen kirjoittamiseen sekä yleisesti tietotyöhön kertyi viime kuukausina kanttorin opinnäytetyöni parissa.

1) Kirjoittaminen. Opinnäytetyö valmistuu kirjoittamalla eikä lukemalla. Tiedonhakuvaiheeseen ja tietolähteiden lukemiseen helposti jumiutuu. Nyt tutkielman laatimisessa pidin kirjoittamisen kynnyksen matalana.

2) Lähteminen. Opiskelemaan lähteminen normaalien arkirutiinien keskeltä kannattaa. Näin muodostuvan muistijäljen pystyy ajattelemalla tuottamaan silloinkin, kun työympäristö sijoittuu arkirutiinien keskelle.

Tallinna tarjoaa loistavia työympäristöjä tutkielman kirjoittajan konttorille. Minä sain opinnäytetyön vauhtiin matkustamalla tammikuun puolivälissä Tallinnaan kirjoittamaan. Erityisesti kohvik Must Puudelissa sain tutkielmaa tehtyä. En käynyt koko matkalla missään nähtävyydessä tai tapahtumassa paitsi sunnuntaina kansainvälisessä seurakunnassa, josta jouduin kesken lähtemään laivalle. Matkasta muodostui tärkeä muistijälki, jonka olen pystynyt palauttamaan mieleen arkisessa työympäristössä.

Helsingissä Hakaniemen Rytmi-kahvilaa pidetään Tallinnan Must Puudelin esikuvana. Molempia pidän hyvinä tietotyöympäristöinä. Molemmissa retrosävyinen taustamusiikki toimii minulle keskittymisen edistäjänä. Hyvää taustamusiikkia ei usein edes huomaa.

ABC Seinäjoen liikenneasemalle olen usein pysähtynyt opiskelemaan yön rauhallisiksi tunneiksi. Seinäjoelle saavuttuaan junalla illalla antaa kävely ABC:lle mukavan ulkoilutauon. Liikenneasemalla olen opiskellut niin kauan kuin pysyy hereillä. Aamuyön pikkutunneilla pääsee Seinäjoelta junan kyydissä nukkuen siirtymään joko etelän tai pohjoisen paikkakunnille riippuen matkasuunnitelmasta.

Juna on ollut jo pari vuosikymmentä suosikkipaikkojani opiskelulle ja kirjoittamiselle. Liikenteen täsmällisyyden ja monien seikkojen suhteen VR on lisännyt laatuaan. Ilmaisen wifin toiminnan koen heikentyneen viime vuosina. Junassa en saanut nyt opinnäytetyötäni juuri tehtyä.

Kirjastoista Tampereen Metsossa ja Kemijärven kaupunginkirjastossa sain kuluneena kesänä tutkielmaa kirjoitettua. Oulun arkiympäristössäni kirjastojen lisäksi kaupunginteatterin päivisin rauhallisesta lämpiöstä muodostui tärkeä työympäristöni keväällä. Ruotsinkielistä lainvalmistelutekstiä käsitellessäni pystybaarimainen työpöytä helpotti keskittymistäni.

3) Haitallisten ajatusten muuttaminen. Tietotyötä haittaava hyödytön ahdistuneisuus kannattaa voittaa tunnistamalla turhat ja häiritsevät ajatukset. Tunteita emme voi valita. Ajatuksia voimme muuttaa. Ajatusten muuttaminen vaikuttaa tunteisiin.

4) Taustamusiikki. Hyvä taustamusiikki katkaisee tehokkaasti haitallisia ajatuksia. Minä käytin tutkielman kirjoittamisessa taustamusiikkina paljon Spotifyn Rauhoittumislistaa ja keskittymismusiikin listoja, joihin kuuluu instrumentaalia musiikkia. Lauletun musiikin koen helposti häiritsevän keskittymistäni arkirutiinien ympäristössä. Toisaalta esimerkiksi kahviloissa laulettu musiikki ei häiritse tietotyötäni. Esimerkiksi CCR baarin taustamusiikkina helpottaa keskittymistäni opiskeluun ja kirjoittamiseen. CCR:n musiikkia pidän rauhallisena perusrockina, joka ei herätä minussa juuri tunteita.

5) Mikrotauot. Opinnäytetyön kirjoittamista tauotin tekemällä lyhyitä lomamatkoja ja muita irtiottoja arjesta. Uutisvirran seuraamisen ja vuorovaikutuksen somessa koin myönteisenä työkyvyn kannalta ja opinnäytetyön valmistumisen vauhdittajina.

Keikka-arvio – Vesterinen yhtyeineen 13.7.2019 Kaustinen Folk Music Festivalilla

Vesterinen yhtyeineen, Teleks, Jonne Aaron, Happoradio, Egotrippi, Samae Koskinen ja Olavi Uusivirta. Mikä yhdistää mainittua artistijoukkoa? He vakiinnuttivat paikkansa 2000-luvun edetessä Iskelmä-mainosradiokanavan soittolistalla syrjäyttäen taajuudelta lavatanssimusiikin. Sama kuvio toistui 2010-luvun loppupuoliskolla Yle Radio Suomessa. Haitari, valssi, foxi ja tango soivat nykyään kanavalla enää Marko Maunukselan tanssitunnilla sekä harvoissa erikoisohjelmissa.

Vesterinen yhtyeineen johti kehityskulkua, jossa suomalainen iskelmä lakkasi olemasta muuttuen melodiseksi aikuisrockiksi. Nyt bändi oli tilattu Kaustinen folkfestarin tärkeimmille tunneille lauantai-iltaan 13.7.2019 esiintymään suurimmalle lavalle. Voidaanko kansanmusiikille ennakoida suomalaisen iskelmän surkeaa kohtaloa?

Minä koin Kaustisen kesälakeudella, että Vesterinen yhtyeineen keikallaan vahvisti suomalaista etnomusiikkia. Laaja kymmenen henkilön orkesteri todisti kansanmusiikin uudistumiskykyä. Kansanmusiikki merkitsi sävelilmaisun perustaa, jolta Vesterinen yhtyeineen kykeni vaikuttavasti ja katu-uskottavasti puhuttelemaan festariyleisöä. Kaustisen folkjuhlien ensikertalaisena yllätyin, miten tasaisesti eri ikä- ja sosiaaliryhmiä kuului festarikansaan. Kirpputorivaatteisia ja eksoottisilta mausteilta tuoksuvia hippejä sekä stereotyyppisiä etnohiustyylihahmoja havaitsin ennakkokäsitykseeni verrattuna yllättävän vähän suhteessa kävijämäärään.

Radiofanina koen Vesterisen yhteineen piristäneen suomalaista musiikin valtavirtaa lähelle klassista tyyliä sijoittuvalla poptenorilaulamisella sekä nerokkailla sävellyksillä ja sanoituksilla. Tämä musiikillinen loistokkuus tarjottiin Keskipohjanmaa-areenan hurmoituneelle yleisölle muusikoiden innostavin ja virtuoosimaisin suorituksin.

Miksaus jätti toivomisen varaa. Diskantin ja keskitaajuuksien soundit koin raakoina, hiomattomina, epämukavina ja viimeistelemättöminä. Areenan permannolla ja penkitetyllä rinteellä koetin vaihdella kuuntelupaikkaa etsien miellyttävämpää musiikin soundia. Soinnin keidaspaikkaa en löytänyt. Esimerkiksi seuraavan tilaisuuden - keskiöisen kansanmusiikkikonsertin - samalla areenalla koin soundeiltaan täydellisen ihanana. Ehkä äänentoisto ei ollut suunniteltu rocksävyiseen etnomusiikkiin. Ehkä telttakankainen reunoiltaan avoin areena merkitsi akustisia haasteita miksata Vesterinen yhtyteineen.

Muut olivat mitä ilmeisimmin tyytyväisiä. Keikka päättyi yleisön iloisesti ja raivokkaasti vaatimaan ylimääräiseen lauluun, jonka juonnossa Vesterinen yhtyeineen kutsui yleisöä ekouskonratkaisuun eli suojelemaan ympäristöä. Kaustisen folkfestari ei ole hengellinen tapahtuma. Lakeudella havaitsin jälleen, ettei ihminen pääse jumalankaipuutaan pakoon. Uskonnollinen moninaisuus välittyi eri keikoilla - keikasta riippuen - kristinuskona, idän uskontoina, uususkontoina, pakanauskontoina, ateismina – ja tällä keikalla ekouskona.

Vesterinen yhtyeineen vei iskelmän marginaaliin, koska kulttuurin yleinen kansainvälistyminen ei hyödytä kaupallisuuteen nojautuvaa lavatanssimusiikkia. Vesterinen yhtyeineen vahvistaa suomalaista etnoa, koska yleinen kansainvälistyminen nostaa jalustalle epäkaupallisen kansanmusiikin. Netin välityksellä valtion ja murrealueen kansanmusiikki siirtyy julkaistaessa osaksi globaalia etnokulttuuria. Lavatanssimusiikki sijoittuu globaalisti samalle viivalle muun suomalaisen etnon kanssa tavoiteltaessa esimerkiksi Afrikan ja USA:n etnoharrastajien suosiota. Kaupallisuuteen ennen perustunut suomalainen lavatanssimusiikki saattaa muuntautua ja hiipua yhdeksi suomalaisen kansanmusiikin alalajiksi. Tästä havaitsin lakeudella merkkejä. Vesterisestä ja yhtyeestä poiketen lavatanssit houkuttelivat Kaustisen festarilla pyörteisiinsä niukasti väkeä verrattuna etnomusiikkikeikkoihin.

Nykyisellä netin aikakaudella musiikissa kansainvälisesti ja maailmanlaajuisesti korostuvat sekä kaupallisuus että vaihtoehtoinen epäkaupallisuus. Kansanmusiikin ytimenä säilynee epäkaupallinen vaihtoehtokulttuurin rooli. Etno tarvitsee markkinointiin kaupallisuutta, Vesterisen yhtyeineen edustamaa musiikin valtavirtaa. 

Tic-liikkeet

Edellisessä päivityksessäni viittasin tic-liikkeisiin eli kasvojen nykimisoireisiin. Minulla sellaisia kuului elämääni kouluvuosinani, ehkä erityisesti noin 10-15-vuotiaana. Koen tic-oireiden lieventyneen. Toisaalta tunnistan niitä edelleen nykyäänkin. Tic-oireeni liittynevät minulla autismin kirjon asperger-tourette -piirteisiini. Koen saavani tic-liikkeet nykyään helpommin hallintaan verrattuna teinivuosiini.

Miten minä sen tein? Millä tavalla onnistuin saamaan kasvojen tic-liikkeeni hallintaan? En minä tiedä. Oppiminen on luova prosessi tässäkin kysymyksessä. Iän myötä tietyt neurologiset haasteet lievenevät, tic-oireetkin. Kiinnostus poliittiseen toimintaan ja poliittisen mediasisällön tuottamiseen innosti minua teininä taistelemaan tic-oireita vastaan.

Psyykkiset häiriöt ja sairaudet puhkeavat tietääkseni usein noin 20-vuotiaana. Ne tyypillisesti lievenevät noin 30-vuotiaana. 20-25-vuotiaana personaallisuudessani korostui ahdistuneisuus ja hätäisyys. Muusikkona soitin pianoa ja urkuja mahdollisimman raskailla soinnuilla laulaen mahdollisimman dramaattisella sävyllä. Muu viestintäni noudatti samaa kaavaa. Koin itseni sosiaalisesti tavallista tyhmemmäksi.

Noin 30-vuotiaana erityisesti soittamiseni ja laulamiseni keveni. Kristillisen rytmimusiikin halveksimisjaksoni päättyi. Tunnistan, että samalla käynnistyi hidas ja kokonaisvaltainen myönteinen neurologinen muutos arkiajattelussa, elämänhallinnassa ja tunteiden säätelyssä. Tic-oireiden koen kuuluvan edelleen elämääni neurologisen poikkeavuuteni sivujuonteena. Ne saattavat liittyä stressin kokemiseen, jolloin kielteistä stressiä on liikaa. Vaihtoehtoisesti myönteistä stressiä on liian vähän.

Tic-oireiden hallintaan hyvän perustan antavat tervelliset elämäntavat. Laulamisen syvähengittämisenä koen auttaneen minua. Tanssin harrastuskin voi jäsentää myönteisesti kehollista ilmaisua.

Kristillisessä seurakunnassa tic-oireiselle ei pidä sanoa, että kasvojen levottomuus kertoo sydämen rauhan puuttumisesta. Kristinusko perustuu rauhaan, joka ei merkitse rauhan tunnetta. Kristinusko perustuu rauhansopimukseen ihmisen ja Jumalan välillä Jeesuksen sovitustyön vuoksi. Rauhansopimuksen voimassaolo perustuu uskoon, ei uskovan rauhallisiin tai rauhattomiin tunteisiin. Kristityn kasvojen rauhallisuus tai rauhattomuus ei liity sydämen rauhaan eli kristilliseen uskoon.

Kasvojen rauhallisuus ei kerro kristillisestä uskosta. Usko on kristillistä, jos uskon kohde on oikea. Usko on kristillistä, jos uskon sisältö on Jeesus Kristus. 

Kristillinen media

Radio Dei on minulle tärkein kristillinen media erityisesti Raamatun opetusohjelmiensa (Raamattu kannesta kanteen, Taivaan ja maan väliltä, Raamattuopiston messu, Raamattubuffet) vuoksi sekä musiikkikanavana. Ihmettelen kristillisten tv-kanavien suurta määrää ja ohjelmatarjontaa Suomen rajallisella markkina-alueella. Tv-kuvan koen puhe- ja musiikkiohjelmissa usein turhana. Ylen tv-uutiset klo 20.30 vastaanotan usein tehden samalla muuta seuraamatta juuri lainkaan kuvaa. Sekin vaikuttaa, ettei Suomen radiokanvailta tule iltaisin laajoja uutislähetyksiä. Samoin tv:n A-studion, Ykkösaamun ja Aamu-tv:n välittämät faktat saa kätevästi haltuun seuraamatta kuvaa.

Kristillisen tv:n arvostus korostunee suuressa ikäluokassa, joka todisti Suomen tv-lähetysten alkutaivalta. Silloin tyypillisesti seurattiin koko illan tv-tarjonta, toki paljon nykyistä suppeampi. Ehkä nostalginen tunne liittyy näihin muistoihin.

Minä koen tv-kuvan usein haittaavan keskittymistä puhuttuun sisältöön. Radio, kirja ja kuunnelma jättävät luovuudelle ja mielikuvitukselle tilaa. Tv:ssä pahimmillaan puhuttu sanoma ja sanaton viestintä ilmeineen ovat ristiriidassa keskenään. Minulle autismin kirjoon kuuluvana asperger-tourette -ihmisenä ilmiö on omakohtaisesti tuttu kasvojen tic-liikkeineen ja kasvojen nykimisineen ja levottomuuksineen. Ilmeet usein eivät liity puhumaani sanomaan. Koen usein, että puhumani sanoma ja ilmeeni elävät erillistä omaa elämäänsä. Viestinnän laskelmoiduilla ilmeillä tosielämässä ja tv:ssä koen helposti ahdistavana. Minun neurologisilla ominaisuuksillani sellaiseen viestintään on tosielämässä haasteellista lähteä mukaan.

Minä koen rentouttavina tyyppeinä tic-liikkeiset ja kasvojen ilmeiltään nykivät, levottomat ja poikkeavat - kaltaiseni ja minua ehkä ymmärtävät - ihmiset, jos puhuttu sisältö kiinnostaa. Sellaiset ihmiset harvemmin esiintyvät tv:ssä. Minulla on siis monia syitä tykätä radiosta median uudistuessa. 

Kristitty ja politiikka

Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien yhdistymiselle todennäköisyys kasvaa. Tämä ilmenee Hesarin 12.5.2019 julkaisemasta kristittyjen politisoitumista käsittelevästä artikkelista, jonka mukaan "kunnon kristityllä" on nykyisin mainitut kaksi puoluevaihtoehtoa. Yhdistymisen jälkeen olisi vain yksi, joka olisi eduskuntavaalituloksen nojalla selkeästi suurin puolue.

Suomen kristilliset seurakunnat ovat poliittisessa kriisissä tai matkalla sellaiseen. Hesarin artikkeli ei viitannut sanallakaan muiden puolueiden kristittyihin. Heitä on. He pian kyllästyvät seurakuntien kansallismieliseen politisoitumiseen. Liberaalit kristityt saattavat irtautua omiksi seurakunnikseen.

"Kristuksessa ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista. Kaikki ovat yhtä Kristuksessa." (Gal 3:28) Mainittua jaetta voinee soveltaa nykyaikaan. Kristuksessa ei ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista, ei liberaalia eikä konservatiivia. Kaikki ovat yhtä.

Minä uskon, että kaikkiin puolueisiin kuuluu Jeesukseen uskovia. Heitä tarvitaan. Kristuksessa on oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, liberaaleja ja konservatiiveja.

Tulkintani saattavat tuntua ristiriitaisilta. Ratkaisuun johtaa tärkeysjärjestyksen ymmärtäminen. Meidän kristittyjen tulee jatkuvasti pitää Jeesuksesta kertovaa sanomaa elämämme ja kirkon kalleimpana aarteena. Sanoma syntien sovituksesta ja pelastuksesta kuuluu jokaiselle tasa-arvoisesti. Kaikki ovat samalla viivalla - erilaisina.

Kristilliset seurakunnat tarvitsevat jatkuvaa keskustelua Jeesuksen ja Raamatun arvovallasta. Jos ne saavat suurimman arvovallan, asettuu tärkeysjärjestys oikeisiin uomiinsa. Tiedostamme politiikan kuuluvan vähemmän tärkeisiin kysymyksiin. Samalla emme kristittyinä saa väheksyä poliittista vaikuttamista. "Kannustakaa toisianne hyviin tekoihin!" (Hepr. 10:24) Kristityn vaikuttaminen politiikassa merkitsee lähimmäisenrakkauden toteuttamista yhteiskunnassa.

Tarvitaan myös keskustelua kristillisen seurakunnan ydinolemuksesta ja tärkeimmästä tehtävästä, joka on Jeesuksesta kertovan sanoman julistaminen. Jos sosiaalityö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja politiikka menevät Raamatun edelle, on seurakunta menettänyt identiteettinsä. Silloin seurakunta on yksi yhteiskunnallinen ja poliittinen toimija muiden joukossa. Jos tärkeysjärjestys on kunnossa, saa poliittinen toiminta seurakunnassa kukoistaa kaikissa väreissään. Raamattua ja politiikkaa ei voi erottaa toisistaan. 

Laulun c-tutkinto

Minä laulajana - olen useimmiten laulava kosketinsoittaja, jolloin kasvuun muusikkona tarvitaan laulamisen ja soittamisen opiskelua ja harjoittelua yhdessä ja erikseen. Minulle oli kertynyt useiden vuosien työkokemus kirkkomuusikkona ennen lauluopintojeni aloitusta. Laulun opiskeluun ennen kirkkomusiikkiopintoja minut innoitti halu laajentaa äänialaani ja välttää äänen rasittumista kanttorin työssä. Suoritettuani tällä viikolla laulun c-tutkinnon kirkkomusiikkiopinnoissani arvosanalla 5/5 iloitsen molempien tavoitteiden osittaisesta saavuttamisesta. Tunnistan uusia laatutasoni kasvun mahdollisuuksia laulavana kosketinsoittajana niin klassisen kuin muidenkin musiikkityylien tulkitsijana. Kirkkomuusikon tutkinnosta puuttuvat oppimistilanteet, joissa sekä kosketinsoittimen että laulun opettaja olisivat samaan aikaan läsnä arvioimassa kanttorin eli laulavan kosketinsoittajan musisointia – siis laulun ja soiton muodostamaa kokonaisuutta. Minä uskon käytännön kokemuksen opettavan riittävästi.

Minä laulajana tahdon kertoa erityisesti sanoman, jonka välittymistä sävellys ja rytmi tukevat. Kirkkomuusikon laulaessa sanoista täytyy saada selvää. Protestanttinen luterilaisuus vaatii Raamatun julistamista vallitsevalla kansan nykykielellä. Johdonmukaisesti ymmärrettävyyden ja selkeyden vaatimus koskee sekä puhetta että laulua. Klassiseen lauluun kuuluva alaleuan rentous joutuu minun toiminnassani kokemaan kompromisseja, jos laulun sanoman selkeä välittyminen vaarantuu.

Minä laulajana olen kiinnostunut musisoimaan myös kosketinsoittimetta. Kuorolaulamisen kiehtovuuteen kuuluvat henkilökemiat ja äänensävyjen jatkuva keskinäinen sommittelu. Laulun opiskelun koen avanneen solistisen konsertti- ja oopperalaulamisen innostavia ja haasteellisia puolia, joiden omakohtaiseen kokemiseen koen kutsumusta.

Soiton ja laulun ohella olen omatoimisesti harjoitellut puhumista, minkä koen kehittäneen minua laulajanakin. Autismin kirjoon kuuluvana asperger-tourette -ihmisenä olen tahtonut tunnistaa ja työstää puheeni selkeyteen, rytmiin ja sujuvuuteen liittyviä haasteita. Sosiaalinen media on tarjonnut tähän omatoimiseen harjoitteluun verrattomat mahdollisuudet. Laulun ohjattu opiskelu on puolestaan tukenut ja antanut eväitä laatutasoni kasvuun puhujana. En tahdo levittää ympärilleni puhumattomuuden myrkyttävää ilmapiiriä. Tahdon mieluummin purkaa suomalaisen puhumattomuuden tottumuksia. Muusikon sanallinen ja kaikki sanaton viestintä ovat osa keikkoja ja sävelilmaisua. Muusikon sanallinen ja sanaton viestintä muodostavat yleisön kanssa joko innostavan ja rohkaisevan tai vaisun ja pelkoa lisäävän vuorovaikutussuhteen.

Millä tavalla klassinen laulumusiikki on kirkastanut minulle Kristusta eli vahvistanut kristillistä uskoani? Koen, että yhtä paljon kuin kristillinen rytmimusiikki. Henkilökohtaisen uskonratkaisuni varhaisteininä tein kristillisen rockin suosiollisella myötävaikutuksella. Selkeä rytmi tukee suoraan sanotun selkeän sanoman laulamista. Muistan edelleen ulkoa varhaisnuoruudestani The Roadin ja Exitin lähes kokonaisia albumeita, joissa selkeästi suomeksi julistettiin Raamatun sanomaa. Raamattu kehottaa rohkeuteen noin 360 kertaa – siis lähes vuoden jokaiselle päivälle. Minä koen kristillisen rockin marssien kaltaisena rohkeuteen kannustavana musiikkina. Bändin johtama kristillinen yhteislaulaminen voi myös olla tunnelmaltaan viipyilevämpää ylistystä, jossa kehollinen ilmaisu on osa Raamatun sanoman kokemista. Raamattu suhtautuu myönteisesti tanssiin.

Laulaessa kirkkomuusikkona tyylilajeja, vivahteita, värisävyjä ja kehittymisen haasteita kiehtovalla tavalla riittää. Tavoitteenani on jatkaa laulun opiskelua valmistuttuani kirkkomuusikoksi. Erittäin kiitollisin mielin otan vastaan palautetta kanttorin työstäni, laulamisesta, soittamisesta ja puhumisesta.