perjantai 26. syyskuuta 2014

Sävellyksiä - jännittäviä ja suvantomaisia hetkiä

Äärimmäisiä tunteita voimakkaan elämän ilon ja väkevän melankolisuuden alueilla sekä hyödyllisiä turhautumisen tunteita haasteellisen atonaalisen modernin musiikin parissa tarjosi 25.9.2014 Lapin kamariorkesterin kamarisinfoniakonsertti II ”Björn is back” Rovaniemen kulttuuritalo Korundissa. Konsertti-ilta alkoi Haydnin alkusoitolla hääjuhlan riemuun sävelletystä oopperasta ”Le pescatrici” (”kalastajanaiset”), jonka juoni kertoo kahden kalastajanaisen monimutkaisista rakkausseikkailuista. Kysymyksessä on koominen ooppera, jonka alkuperäispartituurista ja nuottimateriaalista osa tuhoutui palossa 1700-luvun lopulla. Teos katosi ohjelmistoista peräti 1960-luvulle saakka ja alkusoitto vuoteen 1972 saakka. Alkusoitto sai mahdollisesti ensiesityksensä Suomessa vasta nyt. Musiikiltaan teokselle oli tyypillistä fanfaarimainen ja urkumusiikillinen sävy, mahdollinen soveltuvuus uruille häämusiikiksi.

Alban Bergin säveltämä yksiosainen pianosonaatti kuultiin toisena ohjelmanumerona, mutta nyt kamariorkesterisovituksen ensiesityksenä. Harppu oli merkittävässä roolissa mukana. Musiikissa oli suomalaisen orkesterimusiikin, erityisesti Sibeliuksen sävellyksille tyypillisiä orkesterin soinnin sävyjä, mutta selkeästi enemmän atonaalisuutta. Bergin musiikillisessa ilmaisussa on paljon herkkyyttä. Sävelkieli muodostaa pitkälle kantavia jännitteitä, mutta purkaa ne äärimmäisen hallitusti ja luontevasti. Näissä purkavissa suvantopaikoissa konserttisalin akustiikassa pääsivät hienostuneesti oikeuksiinsa harpun, käyrätorven, klarinetin ja oboen solistiset osuudet. Erityisesti kontrabasson pizzicatojen ja käyrätorven sointi muistutti Rahmaninovin toisen pianokonserton ensimmäisen osan suvantomaisia hetkiä.

Taiteilijatapaamisessa ennen konserttia illan solisti, klarinetisti Björn Nyman kertoi pitävänsä Crusellia toiseksi tärkeimpänä suomalaisena säveltäjänä heti Sibeliuksen jälkeen. Klarinetin soiton tekniikan uudistajana Crusell keksi kääntää klarinetin suukappaletta, jotta saadaan pehmeämpi sointi ja edellytykset virtuoosimaiselle soittamiselle. Illan tärkeimpänä ohjelmanumerona esitettiin suomenruotsalaisen säveltäjä Crusellin toinen klarinettikonsertto. Melankolisen väkevät melodiat ja sävelkulut täyttivät väkimäärältään melkein täyden konserttisalin.

Ensimmäisenä musiikki tosin piirsi mielenmaisemaani syksyisen tunnelman Uudenkaupungin edustan saaristossa myrskylyhdyn valossa meren rannalla. Säveltäjä Crusell nimittäin vietti elämänsä varhaiset vaiheet Uudessakaupungissa ja asettui myöhemmin Tukholmaan. Tuolloin tosin Varsinais-Suomen rannikkokin kuului Ruotsille, joten sekä suomalaiset että ruotsalaiset pitävät häntä omana säveltäjänään.

Nyman kehui kulttuuritalo Korundin konserttisalin puitteita klarinettimusiikin kannalta ja harjoitustiloja, joissa jokaisella orkesterin soittajalla on oma harjoitustila. Suomenruotsalainen Nyman toimii Norjan radion NRK:n sinfoniaorkesterissa klarinetin äänenjohtajana, ja heillä sekä esiintymis- että harjoitustilat ovat vaatimattomammat. Norja on rikas öljyntuottajamaa, mutta NRK:n sinfoniaorkesteri on suhteellisen köyhä ja soittajamäärältään pienempi verrattuna Suomen Radion sinfoniaorkesteriin. Nyman toimii NRK:n lisäksi Norjan kamariorkesterissa sekä opettaa Norjan musiikkiakatemiassa Oslossa. Jo 19-vuotiaana hänet kiinnitettiin klarinetin äänenjohtajaksi Lapin kamariorkesteriin. Nyman on palkittu kahdessa maailman arvostetuimmassa musiikkikilpailussa, jotka olivat vuonna 2003 ARD –kilpailu Münchenissä ja vuonna 2005 Carl Nielsen –kilpailu Tanskassa. Lisäksi Nyman on saanut ensimmäisen palkinnon Crusell-kilpailussa.

NRK:n orkesteri oli alkujaan 50-luvulla teatterin viihdeorkesteri, josta kokoonpano on kasvanut nykyiseen rooliinsa. Norjassa vallitsevan hallinnon hajauttamisen periaatteen vuoksi Osloon on tällä hetkellä vaikeaa saada uutta laatutoiveet täyttävää kulttuuritaloa. NRK:n orkesteri kuitenkin kiertää runsaasti esiintymässä eri puolilla kotimaataan, jotta veronmaksajat saavat rahoilleen vastinetta.

Crusellin toisesta klarinettikonsertosta Nyman totesi, että teosta soitetaan liian harvoin. Nyman aikoo olla mukana levyttämässä konserttoa noin kuukauden kuluttua NRK:n sinfoniaorkesterin kanssa. Julkaisua kaavaillaan ensi vuoden alkuun.

Minulle teos Lapin kamariorkesterin nyt esittämänä ei aiheuttanut assosiaatioita muiden säveltäjien kuin Mozartin tuotantoon. Konsertto oli tyyliltään selkeämmin klassisen kuin romantiikan kauden musiikkia. Huomioni vangitsi Nymanin virtuoosimainen solistinen taitavuus sekä voimakkaiden että hiljaisten äänien soittamisessa. Erityisesti ensimmäisen osan lopulle sijoittui virtuoosimainen solistinen suvantopaikka ja toisaalta orkesterisoinnin sävyjä, jotka muistuttivat urkumusiikin puolelta Boellmannin ja Widorin Toccata-sävellyksiä.

Toisen puoliajan alussa Nyman toimi atonaalisemman musiikin solistina. Teoksena oli Bergin säveltämien neljän lyhyen kappaleen kokonaisuus. Kukin näistä novellimaisista sävelmistä kesti noin minuutin ja korosti Bergille tyypillistä hallittua musiikillisten jännitteiden muodostamista ja purkamista. Jousisoitinten sekä korkeilla että matalilla huiluäänillä oli merkittävä rooli eräässä purkavassa suvantopaikassa. Sävelmät olivat unenomaisia ja fantasioiden kaltaisia häivähdyksiä.

Lapin kamariorkesterin johtajana toimi John Storgårds. Hän piti puheenvuoron ennen kuin orkesteri alkoi soittaa Ahti Sonnisen säveltämää musiikkia elokuvasta Elokuu. Storgårds totesi, että tänään elokuvamusiikki on omistettu edesmenneen Peter von Baghin muistolle. Sävellysten tulkinnassa kiehtoivat oboen ja muun orkesterin vuoropuhelu sekä harpun antamat vivahteet.

Illan päätösnumerona kuultiin puolalaisen Andrzej Panufnikin Sinfonia Mistica, jälleen erittäin atonaalinen ja haasteellinen teos. Turhautumisen tunteita tunnistin itsessäni pyrkiessäni hahmottamaan sävellyksen rakenteita ja merkityksiä. Tällöin musiikille muodostuu hyödyllinen meditatiivinen rooli. Panufnikin sävelkieli on matemaattisten kaavojen ja mietteiden pohjalle rakennettua inspiraatiota. Nyt – mahdollisesti ensiesityksenä – kuultu kuudes sinfonia on kaikin tavoin numerolle kuusi pohjautuva geometristen kaavojen ja fantasioiden rakennelma. Musiikin monet eri rakenteet pohjautuvat kuusijakoisuudelle. Minulle tämä numeron ulottuvuus jäi musiikista havaitsematta. Huomiotani lopulta kiinnitti atonaalisen musiikin loppusoinnun vaiheittainen muodostuminen jännityksen selkeästi tiivistyessä. Lapin kamariorkesteri tarjosi syksyn värikkäänä ja talvisen lumisena iltana kirjavan ja kiinnostavan kamarisinfoniakonsertin.

25.9.2014 klo 19.00 Lapin kamariorkesteri: Kamarisinfoniakonsertti II 'Björn is back'
John Storgårds, johtaja ja Björn Nyman, klarinetti
Joseph Haydn: Alkusoitto (Sinfonia) D-duuri oopperaan’Le pescatrici’ H. 28/4 (Hob. 1:106)
Alban Berg: Sonate op.1,sovitus kamariyhtyeelle Richard Dünser, sov.e.k.S.
Bernhard Henrik Crusell: Klarinettikonsertto (no 2) f-molli op.2
Berg: 4 Stücke op. 5, sov. e.k.S.
sov. sooloklarinetille ja kamariyhtyeelle Klaus Simon
Sonninen: Kolme romanttista kohtausta musiikista elokuvaan Elokuu
Andrzej Panufnik: Sinfonia Mistica (Sinfonia no 6)