Pohjoisen Skandinavian kaupungiksi Luulaja on yleisilmeeltään yllättävän mannereurooppalainen ja Tukholman tyyppinen. Mannereurooppalainen on erityisesti ydinkeskustan rakennuskanta, ja Tukholman kaltainen on luonnonmaisema, jossa Luulajan kaupunkia reunustaa merenlahden ja jokisuiston välimuoto. Luterilainen kirkkorakennus viestii selkeästi, että Euroopan pohjoisemmalla puoliskolla ollaan. Muutoin kaupunkimaiseman voisi sijoittaa katolilaisellekin seudulle.
Kahdeksan tienoilla Luulajaan saapuessani oli kaduilla vain harvoja muita liikkeellä. Suomelle tyypillinen lauantaiaamun väenpaljous kauppatoreilla ei näköjään kuulu paikkakunnan kaupunkikulttuuriin. Storgatan-pääkadun aamutunnelma on yllättävän ranskalainenkin, nimittäin liikkeistä ensimmäisinä olivat avoinna bureau de tabac -tyyppiset myymälät. Bureau de tabac kuuluu Ranskassa kaupunkien katukuvaan ja tarkoittaa valintamyymälän näköistä lehtikioskia, jossa on tarjolla sanoma- ja aikakauslehtiä, savukkeita ja makeisia. Luulajassa liikkeet kauppasivat myös tuoreita voisarvia ja korvapuusteja.
Luulajassa kapeahkon ja arvokkaan pääkadun lähistöllä sijaitsee kaksi venesatamaa, ja näissä on yllättävää yhdennäköisyyttä Helsingin Ullanlinnan ja Eiranrannan sekä Lahden järvisataman kanssa. Kaupungin näyttämötaiteella on vankka jalansija pohjoisemmassa venesatamassa. Luulaja on myös merkittävä rautatiekaupunki, josta on suora junayhteys Kiirunaan ja Norjan Narvikiin. Vähintäänkin kauttakulun merkeissä aion vielä täydentää Luulajan aamuvierailuani, josta kymmenen paikkeilla matkani jatkui Skellefteån suuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti