Politiikkaradiosta on vakiintunut suosikkiohjelmani Yle Puheella. Yksikään lähetys ei ole alkanut ilman tunnusmusikkia. Kanava ei siis ole musiikiton. Äänimaisemaan kuuluu paljon ohjelma- ja kanavatunnuksia. Näiden runsas toistuminen ja musiikkiesitysten puuttuminen tekee kanavasta tylsän huolimatta kiinnostavista ohjelmien aiheista. Yle Puheen urheilulähetyksissä musiikin myönteinen ilmapiirivaikutus korostuisi, koska urheiluselostuksissa kysymys on tasaväkisesti faktojen kertomisesta ja tunnelman välittämisestä.
Ensi keväänä Yle Puheelle suunnitellaan musiikin lisäämistä puheohjelmiin. Kanavan kohderyhmä on nuoret aikuiset. Musiikiksi ei siis kelpaa teinipop eivätkä nostalgiasävelet. Nuoret aikuiset ja nuoret eivät enää muodosta musiikin yhtenäiskulttuuria. Musiikkimaku on yksilöllinen. Hiphopparilla on henkinen vapaus tykätä samaan aikaan melodisesta kitararockista. Tuotannon puolellakin tyylit sekoittuvat. Vaihtoehtokulttuuria edustava rap-artisti saattaa duetoida katu-uskottavasti valtavirtamuusikon kanssa.
Minä ehdotan Yle Puheen musiikkiin päivittäin vaihtuvaa teemaa. Esimerkiksi maanantaina musiikki olisi klassista nuoria aikuisia kiinnostavin sävellyksin ja esityksin. Tiistaina kanavalla soisi etno, keskiviikkona jazz ja torstaina kotimainen musiikki mahdollisimman monista musiikkilajeista. Perjantaina musiikista vastaisi ysärein Matti Airaksinen. Lauantaina sävelten valitsijat olisivat DJ Orion ja DJ Orkidea. Sunnuntai voisi olla musiikiltaan vaihtuvateemainen, esimerkiksi elokuvamusiikin, pohjoismaisten sävelten, countryn, progen, schlagereiden, bluesin ja elektronisen musiikin sunnuntai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti