Kvaliteettia hiljaisuudesta teknon sävyihin Keski-Euroopasta

Musiikin juhlaillallisen tähti oli huikean uran jo nuorena tehnyt kapellimestari saksalainen Clemens Schuldt. Bremeniläislähtöinen viulisti on ennättänyt Düsseldorfin musiikkikorkeakoulun opintojen jälkeen voittaa arvostettuja kapellimestarikilpailuja Saksassa ja Englannissa, toimia Lontoon Sinfoniaorkesterin apulaiskapellimestarina mm. venäläisen Valeri Gergievin kanssa ja laajentaa repertuaariaan oopperan suuntaan vieraillen Aix-en-Provence festivaalilla Ranskassa. Lapin kamariorkesteria hän johti Rovaniemellä Korundi-salissa 5.9. sympaattisella, valloittavalla ja musiikkia intohimoisesti rakastavalla otteella ja tunteella muodostaen valoisan sekä musiikin kaikista sävyistä kiinnostuneen ilmapiirin karismaattisena persoonana.

Händelin Concerto Grosso –sarjasta kuultiin konsertin aluksi kuudes konsertto, joka samalla päättää Concerto Grosso op. 3. sarjan. Tähän pakettiin on koottu melkein sattumanvaraisesti kuusi Händelin teosta ilman Händelin valvontaa ja hyväksyntää. Kokoelma onkin täynnä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, eivätkä kaikki teokset ole edes concerto grossoja. Nyt esitetty kuudes konsertto edusti kokoelmaan päätynyttä oopperamusiikkia. Ensimmäinen osa, Vivace, juontaa juurensa oopperaan Ottone (1723), ja toinen osa, Allegro, on lainaus alkusoitosta oopperasta Il Pastor Fido (1712). Teoksen tulkinta ja esitys ”Kvaliteettia Keski-Euroopasta” –konsertin aluksi johdatti kuuntelijansa modernista konserttisalista arvokkaaseen hääsalin tunnelmaan, barokkiholvien ääreen ja palatsien juhlaan. Siirtyminen osasta toiseen oli suhteellisen saumaton. Tällä musiikkimatkalla konserttiin eksynyt Lapin ruskaretkeläinen varmasti unohti olevansa arktisilla Pohjolan perukoilla. 

Ennakkotiedoista poiketen toisena eikä vasta neljäntenä ohjelmanumerona kuultiin Suomen ensi-esityksenä saksalaisen Wilhelm Killmayerin toinen sinfonia, lisänimeltään Ricordanze. Kapellimestari Schuldt tyylikkäästi ja selkeästi kertoi heti konsertin alkaessa tästä ohjelman muutoksesta. Hän perusteli sitä orkesterikokoonpanojen muutosten logistisilla järkisyillä ja musiikin sävyjen yhteensopivuudella suhteessa edeltävään Händelin teokseen. Lyhyen Ricordanze-teoksen nimeäminen sinfoniaksi saattaa viitata barokkiajan lyhyisiin soitinsävellyksiin. Sinfonia edustaa säveltäjän hiljaisen pidättyväisen sävellyskielen kautta sekä menneisyyden kaikuja, muistoja, muistomerkkejä ja muistikuvia kaukaa historiasta tavoittelevaa tyyliä. Sävellys rakentuu hiljaisuuden ympäröiminä pieninä tapahtumina. Teos on kiehtova ja vangitseva tutkielma ja musiikin empiirinen ihmiskoe hiljaisuuden merkityksestä äänelle. Tulkintaan ei voinut olla eläytymättä. Ei voinut kuin antaa ajatukset ja tunteet musiikin vietäviksi sävellyksen ja hiljaisuuden ihmeellisten sävyjen mukana ja paikoitellen pysähdyttävän mestariteoksen äärellä - ihmetellä musiikin ja hiljaisuuden sanatonta kieltä yhdessä toisten konserttivieraiden kanssa.

”Kvaliteettia Keski-Euroopasta” –kamarisinfoniakonsertin ensimmäiseen puoliaikaan sijoittui kolme Suomen kantaesitystä. Näistä toisena kuultiin Karlsruhen musiikkiakatemian professori Wolfgang Rihmin teos Nature Morte – Still Alive. Teos viittaa asetelmaan, hiljaiseloon, mutta teos ei ole niinkään hiljainen. Hiljaisuuden sijasta musiikin keinoin tavoitettiin pysähtyneisyyden tunnelma hätkähdyttävin sävyin. Rihm kuuluu strukturalismista irti ponnistaneisiin säveltäjiin pyrkimyksenään saada musiikkiin lisää tunneilmaisua ja rakenteen vapautta. Tässä rakenteena on teoksen nimestä ilmi käyvä Still Alive – Nature Morte –sanojen vastakohtaisuus. Musiikin maalaamasta maisemasta pyristelee vapaaksi säveliä. Koetin teoksen alettua kerrata ohjelmalehtisestä sävelmän esittelytekstin tärkeimpiä kohtia ja keskittymisen arvoisia sävelmän seikkoja. Tähän en kyennyt. Teoksen tulkinta Lapin kamariorkesterin esittämänä oli niin mukaansa tempaava, kaiken muun havaintokyvyn poistava ja kokonaisvaltainen, että musiikin edessä oli pakko antautua. Tunne voitti, järki meni. Minusta tuli tässä hetkessä yli 20 vuoden yrittämisen jälkeen klassisen nykymusiikin syvästi koskettama, modernin säveltaiteen fanittaja.

Kantaesitysten päätteeksi kuultiin Kurt Schwertsikin säveltämä Twilight Musik, neliosainen serenadi oktetille. Nimensä mukaisesti teoksesta saattoi aistia kaikki iltahämärän sävyt. Orkesterin kokoonpanona oli melko tasaväkisesti jousia ja puhaltimia. Ensimmäinen osa Maytime oli melodinen ja tyyliltään paikoitellen kuin Sibeliuksen sävellys. To the new moon, toinen osa, toi mieleeni pop-musiikin öisen klassikon: Ben E Kingin esittämän Stand by me:n ja tähän sävelletyn, mutta pöytälaatikkoon koko maailmalta unohtuneen intron, jonka kantaesitys Suomessa jää täysin budjettiriihen varjoon. Lapin kamariorkesterin tulkinnassa pääsivät oikeuksiinsa säveltäjälle tyypilliset populaarimusiikin vaikutteet. Sävyinä esiintyi jousiorkesteriteknoa sekä nerokkaan matemaattista ja insinöörimäistä sävelaiheiden ja rytmin käsittelyä. Jälkimmäiset osat, Secret love and jealous husband ja At the fiddler’s, maalailivat musiikin värein modulaatioita, slaavilaista Dvorakin ja Smetanan sävellysten tyyliä, kansanmusiikin tunnelmia, uudelleen teknoa ja 2 unlimitediä jousilla, rytmillisyyttä kontrabasson pitkien äänten ja sellon pizzicaton avulla sekä duurin ja mollin erikoisia vaihteluita.

Toisen puoliajan teos, Schubertin Sinfonia no 5 B-duuri, jatkoi duurin ja mollin äkillisten vaihteluiden tyyliä melodioiden maustamisessa. Heti ensimmäisessä osassa esiintyi runsaasti tätä muullekin Schubertin tuotannolle tyypillistä piirrettä. Schubert klassismin ja romantiikan tyylikausien vaihteen säveltäjänä jatkaa klassismin musiikkimuotoja, mutta musiikin harmoniat, värit ja tunnelmat kuuluvat romantiikan kauteen. Säveltäjän viides sinfonia on wieniläisklassinen, ja orkesterin kokoonpano on tällöin Mozartin sinfonioiden tyyppinen. ”Kvaliteettia Keski-Euroopasta” –kamarisinfoniakonsertin laajin, levein ja täyteläisin sinfoniaorkesterin sointi kuultiin tässä teoksessa. Melodioissa on runsaasti Mozartin sävellysten tyyliä. Pitkähkössä hitaassa osassa havaitsin Cesar Franckin säveltämän Panis angelicus –kirkkomusiikkikappaleen introjen sävyjä. Kolmannessa osassa, Menuetto, välittyi mielikuva huippuhetkestä kapellimestarin ja orkesterin välisessä henkilökemiassa. Schuldt johti orkesteriaan Bernstein-tyyppisin karismaattisin ja lavasäteilevin ottein. Menuetto-osan musiikissa sävähdyttivät helmeilevät oboesoolot sekä Beethovenin sävellyksille tyypilliset kromaattiset asteikot alaspäin koko orkesterin soittamina Coda-osassa Menuetton päätteeksi. Päätösosan, Allegro vivace, rondo-rakenne edusti jälleen Mozartin sävellysten tyyliä. Sinfonia kokonaisuudessaan on eräs klassisen musiikin ihastuttavin, sekä helposti seurattava että haasteellinen. Syyskuun kesäisessä konsertissa juhlatunnelman huipensi kapellimestarin mestarillinen työskentely, ja ohjelmisto kokonaisuutena palveli ihailtavan kiitettävästi erilaisia musiikinkuluttajaryhmiä.

Lapin Kamariorkesteri – Rovaniemen Kaupunginorkesteri

kamarisinfoniakonsertti – ”Kvaliteettia Keski-Euroopasta”

5.9.2013 Korundi-Sali, Rovaniemi

Clemens Schuldt, johtaja

Georg Friedrich Händel: Concerto Grosso D-duuri no 6

Wilhelm Killmayer: Sinfonia no 2 “Ricordanze”

Wolfgang Rihm: Nature Morte – Still Alive

Kurt Schwertsik: Twilight Musik

Franz Schubert: Sinfonia no 5 B-duuri

Keskustan puoluejohtaja Juha Sipilä - linjapuhe

Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä 9.6. 2012 pidetty linjapuhe, puoluejohtaja Juha Sipilä

Nöyrä kiitos koko puoluejohdon puolesta hyvistä päätöksistä! Into on suuri. Politiikan pokaalit ovat mielessä, ja olemme Laanisen kanssa tehneet työnjakoa. Santaparkissa loppui ruoka kesken. Illalla tein itsekin mokan, kiilasin jonon kärkeen ja sanoin, että kannattaa odottaa mitä tuleman pitää.

Miksi maalaisliitto syntyi yli 100 vuotta sitten? Miksi innostuttiin pyyteettömään puoluetyöhön? Miksi demarit, vanhasuomalaiset ja nuorsuomalaiset eivät innostaneet? Tasavaltalaisuutta ja sovintoa rakensi keskusta, jossa vallitsi ylittämätön raja oikeiston ja vasemmiston välillä. Pyrittiin lailliseen yhteiskuntaan demokratian kriisissä. Keskusta yhdisti suomalaiset. Selvisimme sodasta. Tavoite toisensa jälkeen toteutui, kuten kansaneläke ja lapsilisät. Pienviljelyvaltainen Suomi antoi perheelle leivän. Peruskoulun kehittäminen alkoi. itsekin olin Puolangalla ensimmäisiä peruskoululaisia. Meitä tarvittiin myös rakentamaan kattava ammattikoulujen ja korkeakoulujen verkosto. Näin on rakennettu hyvinvointi-Suomea. Keskusta oli luomassa Rautaruukkia, kehitysaluerahastoa ja sosiaaliturvaa. Omintakeinen ulkopolitiikka esti kumouksellisten pyrkimysten leviämisen Suomeen.

Tilanne tänään! Tarvitaanko meitä? Vastaus on luja kyllä. Olen kiteyttänyt alkiolaisuuden avainsanoilla: ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde. Merkittävä seikka on itsensä auttamiskyvyn vahvistaminen. Tämä liittyy nuorten syrjäytymiseen. Korostamme köyhän asiaa. Kestävässä taloudessa korostamme kohtuuden ekonomiaa, yrittäjyyttä, työn tekemistä. Realistisessa luontosuhteessa nousevat tärkeiksi biotalous, ruoka, vesi ja energia. (karsin tämän virkkeen: ”3 vm:sta löytyy suomalaisten työ jatkossa.” Näiden parista löytyy suomalaisille töitä jatkossa.  Maailmassa on ruuasta pula, hinta nousee. On satsattava kotimaiseen ruokaan, taattava nuorelle viljelijälle edellytykset ottaa tila vastaan. Vesi- ja biotaloudessa meillä on osaamista ja työllistämisen mahdollisuus – 200 000 potentiaalista uutta työpaikkaa.

Olen valmis vahvistamaan keskustaa puoluekartalla ja ihmisten elämässä. Keskustan mielestä suomalaisen hyvä elämä rakentuu työnteon ja toisista välittämisen varaan. Keskustalaista politiikkaa on se, että me aikuiset pidämme huolta itsestämme. Yhteiskunnan tukeen on jokaisen voitava luottaa, jos omat voimat eivät riitä. Lasten ja nuorten pahoinvointi on asia, jonka edessä meidän kaikkien on pysähdyttävä. Nyt tarvitaan ehkäisevää työtä, ongelmiin on tartuttava ajoissa ja yhdessä. Toivon, että tämän kokouksen poliittinen kannanotto lasten ja nuorten puolesta jää matkaevääksi. Se on myös taloudellinen kysymys. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1 miljoona euroa, ja vastaavasti työllistynyt tuottaa noin saman verran työurallaan. Pelkillä taloudellisilla mittareilla ei voida näitä kysymyksiä mitata. Nuorten rakastaminen yhteiskunnan piiriin merkitsee valtavaa taloudellista tuottoa yhteiskunnalle.

Välittämistä ei voida ulkoistaa yhteiskunnalle. Se on meidän kaikkien tehtävä. Ymmärrämme erilaisia perheitä ja yksin elävien arjen haasteita. Etsimme yhteisöllisyyttä. Me kaikki 5 miljoonaa voisimme ahtautua samalle alueelle – olisimme Pietarin kaltainen suurkaupunki. Keskittäminen ja kilpailuyhteiskunta ei ole tavoitteemme. Keskittäminen tuhoaa luontoa. Hajauttaminen on vaihtoehtomme ja visiomme – se on haaveemme. Siinä on rooli kasvukeskuksilla, maaseutukeskuksilla ja maaseudulla. Siinä energia tehdään hajautetusti, myös koulutus, työ, hallinto, maatalous, palvelut – kaikki pystytään tekemään hajautetusti.

Puolueemme periaateohjelmassa kuvataan periaateohjelma EU:n ja kansainvälisen yhteistyön alueilla. Suomalaisuus on kansainvälistä vuorovaikutusta. Maantiede ja olosuhteet vahvistavat realistista suhtautumista asemaamme. Meillä on aitoa annettavaa kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi voi jatkossakin rakentaa rauhaa. Olemme rauhan rakentamista ja kansainvälistä yhteistyötä korostava liike. EU-suhteemme on ja pysyy monisärmäisenä. Ei ole toiminut niin hyvin kuin on toivottu, mutta voisi olla huonompikin tilanne. Taloudellinen kytköksemme Eurooppaan on erittäin vahva. Sanomme kyllä tiukemmalle talouskurille ja ei liittovaltiokehitykselle.

Meillä on ollut perusteita ja ymmärrystä pienten EU-maiden tuelle. Suurten maiden tukemiselle ei perusteita. Yhteisvastuun raja tulee vastaan. Keskustan mielestä jokaisen maan on vastattava itse pankkijärjestelmästään – niin Suomessakin Ahon aikana.

Keskusta ei kannata Natoon liittymistä, mutta pidämme hyvänä Nato-optiota, jos sitä tarvitaan. Itsenäisen maan ei pidä rajoittaa liikkumatilaansa.

Keskusta on aina puolustanut kansainvaltaa, yhdenvertaisia oikeuksia. Kunta on ihmisten

lähiyhteisö, kansanvallan kulmakivi ja kehityksen moottori – ei pelkkä palvelutuottaja. Uudistuksia tarvitaan, tehtävä yhteistyössä kuntalaisten ja kuntapäättäjien kanssa. Sanelua ja pakkoliitoksia Keskusta ei hyväksy. Kuntapoliittisen linjaukset ovat täällä hyväksytyssä kuntavaaliohjelmassa. Kesä on käytettävä ehdokashankintaan. On kysyttävä hyviä, osaavia, tavallisia ihmisiä ehdokkaita. Kysymistä ei paheksuta. Tärkeää on, kuka kysyy? Tarvitaanko apuun joku puoluejohdosta? Kaikki olemme käytettävissä.

Vaalimenestys nojaa ehdokaslistoihin. Keskusta tarvitsee kasvot jokaisessa kunnassa. Lupasin eilen puheessani johtaa esimerkilläni, ja olen Kempeleellä käytettävissä.

Keskusta vastustaa Kataisen tekemää Suomen eriarvoistamista. Vakava ongelma on näköalattomuus. Ei kyetä kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Hallitus on valinnut hitaan taantumisen linjan. Investointien kannustus puuttuu. Uskomme yrittäjyyteen, teknologiaan, kasvuun maan reunoja myöten – kestävän kasvun politiikkaa. Kun hallitus ei usko tulevaisuuteen, se keskittää palveluita. Se leikkaa julkisista palveluista. Kärsijöitä ovat heikoimmat. Katainen puhuu monesti vastuun kantamisesta. Kempeleen kyläkaupassa kerran naisella oli kuljetettavanaan neljä kassia ja mies kepein askelin edellä. Kysyin, toteutuuko näin tasa-arvo teillä, ja sain vastauksen: minä kannan vastuun ja vaimo tavarat. Valitettavasti näen hallituksessa samaa: joku kantelee vastuuta, toinen kantaa tavaroita.

Olen ottanut vastuun: lupaan tehdä parhaani. Puoluetta pitää kehittää. Uuden teknologian kehittäminen on tärkeää. Tarvitsemme luovia ratkaisuja kaikilla puoluetyön tasoilla. Keskustan tehtävä on puolustaa kansalaisten oikeuksia joka puolella maata. Tarvitsemme suomalaisten tukea. Yhteinen työmme onnistuu vain, kun tuemme toisiamme. Tiedämme kaikki, että menemme eteenpäin vain yhteisellä työllämme. Meidän on rakennettava Suomi, jonka jokainen tuntee isänmaakseen sekä asian että tunteen syillä. Tämän maan rakentajaksi tarvitaan Keskustaa.

Keskustan puoluekokous Rovaniemellä - puoluejohtaja Kiviniemen linjapuhe

Keskustan puoluekokous 9. kesäkuuta Rovaniemellä, puoluejohtaja Mari Kiviniemi, linjapuhe:

Täällä taas olemme. Upeaa on nähdä meidät kaikki odotetussa tapahtumassa. Puoluekokous on kokonaisvaltainen taide-elämys ja päätöksenteon paikka ja johtajiston valinnan paikka – yötä päivää yöttömässä yössä. Myös kansanjuhla, pysähdymme aatteen äärelle.
Keskustan politiikan on ajettava jatkossakin aatteellisuuteen ja vastuullisuuteen – ei pikavoittojen metsästystä. Syvälle juurtunut luottamus syntyy vain pitkäjänteisellä työllä. Lupaamme puolustaa koko Suomea. Tälle politiikalle on tilausta, aikamme huutaa arvoja. Kvartaalitalous vaatii paljon ja nopeasti – läheinen jää helposti huomaamatta.

Keskusta on ollut koko historiansa lähipuolue. On korostettu oikeutta valita itse asuinpaikka – arjen, juhlan, työn jne. ympäristö. Käytännön teon ratkaisevat. Uusiutuva energia ja lähiruoka ovat ajankohtaisia ja tärkeitä tavoitteita. Keväällä tehtiin välikysymys, joka esti Kataisen hallitusta leikkaamasta kotihoidon tukea. Sinipunahallituksen ongelmiin kuuluu lasten ja nuorten pahoinvointi, joka on yhteinen huolemme. Vastuu on jokaisen meistä. Kunnallinen kotiapu on taattava jokaiselle. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy pitää alkaa jo varhain. Pelkkä koulutustakuu ei yksin riitä.

Kesustan mielestä tarvitaan lasten ja nuorten kotiavun lisäksi terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen kehittämistä. Raha ei ratkaise kaikkea eikä korvaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Lähipalvelut turvattava. Tavallisten ihmisten osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ei ole pelkkä juhlapuhe. Keskusta ei hyväksy hallituksen kuntauudistusta, jonka avulla hallitus haluaa sanella ja pakottaa. Hallituksen todellinen tarkoitus on keskittäminen ja ideologinen tavoite. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen malli herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia: saadaanko palvelut riittävän läheltä? Näitä ei pidä käyttää keskittämispolitiikan välineenä, kuten hallitus tekee. Terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa erityistä uudistusta. Kuntarajojen siirtely ei ole ratkaisu. Asukkaita ja asiantuntijoita on kuultava.

Keskustan on oltava uudistava puolue. On nähtävä Suomen rajojen ulkopuolelle. On oltava isänmaallisia ja kansainvälisiä. Keskusta on aina ollut kansainvälinen. Olemme aatteellinen toimija EU:ssa aktiivisina ja rakentavina. Kataisen hallitus markkinoi itseään vastuullisena, mutta tilanne on päinvastainen. Suomi on lipumassa ajopuuna taloudellisten vastuiden kanssa. On sanottava ei yhteisvastuullisten riskien kasvulle.

Hallituksella on parantamisen varaa avoimuuden, sanelun ja tiedon pimittämisen osalta. Puolustusvoimauudistus on runnottu läpi ilman laajaa yhteisymmärrystä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on haettava mandaatti aina avoimesti. Meillä ei ole varaa olla riitaisa. Merkittävä on Suomen aikomus osallistua Islannin ilmavalvontaan. Kataisen hallitus on markkinoinut hanketta teknisenä kysymyksenä, mutta kyseessä on laajempi kysymys. Tarvitaan tarkka selvitys. Avoimuus on paras tapa siivota ajatukset salaisesta kuljettamisesta kohti Natoa. Turvallisuudella ei pidä leikkiä.

Keskustalaisten tulevaisuuden avaimet: 1. vastuu itsestä ja lähimmäisestä, 2. ahkeruus, 3. kyky elää tasapainossa luonnon ja ympäristön kanssa. Eroja puolueiden välillä on. Taloudessa ajamme työllistävämpää linjaa kuin muut. Keskustan mielestä tarvitsemme vahvempaa kotimaista taloutta. Meidän on korvattava saastuttava tuontienergia muilla ratkaisuilla. Ratojen kunnosta on huolehdittava. Verotusta täytyy laskea tasolle, joka rohkaisee investoimaan. Verokeinotteluun kansainvälisellä tasolla on puututtava. Pieni ja keskisuuri yrittäjyys ansaitsee arvostuksen. Yritysten kasvu on viisasta talouden kannalta. Meidän kaikkien etu on, että perusturvasta rakennetaan kannustava ja työllisyyttä suosiva.

Miten käytämme verovarat? Säästäväisyys ja kohtuus ratkaisevat. Päällekkäisyyksiä hallinnon ja byrokratian tasolla täytyy etsiä ja näitä on karsittava.

Työntäyteinen puheenjohtajuus on takana. Pikavoittoja emme ole hakeneet emmekä saaneet, mutta on pohjustettu kasvua. Suomalaisten luottamus Keskustaan on palautumassa, ja olemme luottamuksen arvoisia. Toimimme rehdisti. On välttämätöntä, että toimimme yhdessä. Vain yhtenäisenä olemme suurin.

Viestikapula siirtyy seuraajalle. Kaikkien joukkueemme jäsenten on otettava vastuu yhteisestä suorituksesta. Kaikkien on tehtävä parhaansa. Kapula ei saa pudota kisan missään vaiheessa. On kysyttävä: millainen on Meidän Keskustapuolue? Olemme yhteiskuntaa vakauttava poliittinen puolue, kansalaisia yhdistävä poliittinen voima. Uskomme ihmiseen, yrittämiseen, työhön ja tasa-arvoon.
Johtajuus on antanut paljon - toivottavasti myös antanut paljon. Puheenjohtajuus sisälsi haasteita, hauskoja sattumuksia, paljon työtä. Ei verta - mutta hikeä ja kyyneleitä. Parasta on ollut tehtävien kirjo yhteisessä työssä. Jos on edellisenä päivänä Brysselissä nähnyt maailman johtajia, on todennäköisesti seuraavana päivänä saanut seistä Huittisten torilta pahvimuki kädessä. Esitän nöyrän kiitoksen kaikille! Tehtävä on ollut upea! Kiitos jokaiselle yhdessä ja erikseen! Jatkossakin annan tietotaitoni tämän kansanliikkeen eteen, kannustan teitä samaan!

Keskustalle on povattu auringonlaskua vuosikymmenestä toiseen. Itse valitsemme kulkemamme tien. Kukaan ei päätä puolestamme. Santeri Alkion viitoittama tie merkitsee voimakasta halua uudistaa yhteiskuntaa, ihmisen kasvua ja sivistystä sanan kaikissa merkityksissä. Näillä sanoilla kiitos teille kaikille ja hyvää puoluekokousta!

Sinfonia Lahti - sävelateria vaativaan ja vaatimattomaan makuun

Orkesterisoinnin vivahteikkaat sävyt olivat pääosassa Sinfonia Lahden 8. maaliskuuta pitämässä sinfoniakonsertissa Lahden Sibeliustalolla. Suomalaisena alkupalana musiikin ystäville tarjoiltiin Jouni Kaipaisen säveltämä alkusoiton tyyppinen teos, joka värikkäästi hyödynsi sinfoniaorkesterin mahdollisuuksia äänimaisemien muodostamisessa. Luonteeltaan samantyyppinen oli konsertin päätösnumeroksi sijoitettu ranskalainen sinfoniateos, Dutilleux:n sinfona nro 1. Orkesterin sointivivahteet korostuivat poikkeuksellisen kiehtovasti.

Ranskalaisen sinfonian historia poikkeaa muun euroopan preussilaisvaikutteisesta valtavirrasta. Ranskalainen sinfonia on hypännyt yli yhden kehitysvaiheen, joka on kansallisromanttinen vaihe. Tätä kautta on muotoutunut ranskalaisen sinfonian erityisluonne, jolle on tunnusomaista orkesterisoinnin vivahteikas sävy. Preussilaisemman sinfonian historia voidaan kiteyttää toteamalla, että Haydn loi sinfonian prototyypin, Mozart osoitti, mihin kaikkeen sinfoniaa voidaan käyttää, ja Beethoven viitoitti tien käsitykselle, jonka mukaan sävellystä rajoittavat säännöt voidaan unohtaa.

Konsertin ensimmäiselle puoliskolle sijoittui Beethovenin neljäs pianokonsertto, joka tarjosi runsaasti melodiaa, virtuoosimaisia pianon ja orkesterin suorituksia, sävelten vauhtia ja vaarallisia tilanteita, voimakkaita tunteita ja herkkyyttä. Teosta rohkenen suositella aloittelevalle konserttikävijälle ja klassiseen musiikkiin tutustujalle. Ohjelmiston suomalainen ja ranskalainen säveltarjonta soveltuu sinfonian ystävän vaativampaan makuun.

To 8.3.2012 Sibeliustalo
SINFONIAKONSERTTI
Hannu Lintu, kapellimestari
Jonathan Biss, piano

Kaipainen: notkea keaton ("The Ghost of Buster")
Beethoven: Pianokonsertto nro 4
Dutilleux: Sinfonia nro 1

Presidenttipeli

Ultra Bran esiintyminen presidenttiehdokas Pekka Haaviston tukikonsertissa yllättää. Menestyksekkään taiteilijajoukon toiminta sisältää aatteellisen viestin, joka jättää tulkinnan mahdollisuuksia moneen suuntaan. Bändi tahtoo luovan hiljaisuuden tauottua kertoa yleisölleen, minkälaisten arvojen puolesta yhtye on säveltänyt, sanoittanut, levyttänyt, viihdyttänyt klubeilla ja festareilla ja viihtynyt tiedotusvälineiden palstoilla.

Yle Radio 1:n taajuuksilla nerokkuutensa osoittanut toimittaja Tuomas Enbuske viestittää jotakin samaa huomiota ansaitsevalla esiintymisellään Haaviston seurassa. Julkinen vierellä kulkeminen kertoo, mihin toimittajan työllä on pyritty ja minkä vuoksi ohjelmien tuottamisesta on vetäydytty. Kysymys ei Yleisradion puolueettomuuden kannalta ole ongelmaton.

Luovan tauon jälkeinen arvojulistus tarjoaa myös kontrastien aarreaitan. Liioittelu taideilmaisun keinona voi kääntyä sanomaansa vastaan. Tämä voi olla tietoinen valinta. Liioittelu aiheuttaakin vakavan pohdinnan siitä, minkä tyyppisen johtajan Suomi tarvitsee. Presidentinvaalin voitto Niinistölle vain varmistuu.

Ultra Bra ja Tuomas Enbuske voivat siis olla Niinistön kannattajia, joiden työkenttänä on julkisen farssin keinoin hämmennyksen aiheuttaminen Haaviston tukiyhteisössä. Tällöin arvojulistus yltää Yleisradiolta ja muilta puolueettomilta vaadittavaan riippumattomuuteen ja kannustaa rohkeasti osallistumaan yhteiskunnalliseen suunnan valintaan ja ratkaisujen tekoon. Minä aion äänestää presidentiksi Niinistöä.

Matkailun verotus

Matka 2012 -messujen kynnyksellä, matkailun verotuksen kansainvälistä kehitystä ja Suomen verolinjauksia tarkastellessa ja näistä notaaritutkielmaa kirjoittaessa matkailun verotus vakuuttaa. Ympäristöön ja perustarpeita ylellisempään kulutukseen kohdistuva vero soveltuu Veronmaksajain Keskusliiton tavoitteisiin ja yleisen legaliteetin hankkimiseen. Matkailuverotus on päätynyt otsikoihin 1990-luvulta lähtien, kun matkailuverojen lukumäärä ja valikoima on kasvanut. WTO on määritellyt 40 eri matkailuveroa. Noin 50 matkailukohteesta 73% on lisännyt matkailun verotusta viitenä viime vuonna, ja vain 13,5% on vähentänyt. Matkailua on suhteellisen helppo verottaa, ja se on myös suosittu verotuskohde johtuen korkeasta tuoton kasvun mahdollisuudesta. Keskustelua, kysymyksiä ja mielipiteitä herättää pohdinta matkailun asianmukaisesta verottamisesta ja liiallisen verotuksen välttämisestä.

Tuotannon alana matkailu työllistää lähes 260 miljoonaa henkilöä. Osuus on noin 8 prosenttia koko maailman työpaikoista, ja toimiala tuottaa 9 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Kyseessä ei ole vain merkittävä työllistäjä sekä hyvinvoinnin ja talouskasvun moottori, vaan matkailulla on keskeinen rooli talousjärjestelmien toipumisessa. Matkailu on laajempi tuotannonala kuin autoteollisuus ja vain hieman pankkisektoria pienempi. Tästä syystä matkailu on keskeinen talouden maailmanlaajuisen toipumisen ja kasvun tekijä. Matkailu on myös yhteiskunnallisten tavoitteiden edistäjä, joka vaikuttaa ihmisten liikkuvuuteen seutujen ja valtioiden välillä ja lisää kulttuurien ja yhteisöjen keskinäistä vuoropuhelua.

Matkailun verotus voi olla haitallista. Syrjivän ja epäoikeudenmukaisen verotuksen soveltaminen saattaa haitata sektorin kilpailukykyä suhteessa sekä muihin toimialoihin että kilpaileviin matkailukohteisiin. Se voi myös laskea kysyntää kuluttajia rasittavana kulujen nousuna. Tämä voi johtaa markkinahäiriöihin ja työpaikkojen menetyksiin sekä matkailusektorilla että muilla matkailusta riippuvaisilla sektoreilla. WTO mainitsee esimerkkejä, joissa veron korotus on pienentänyt veron tuottoa. Tilanne aiheutuu tyypillisesti, jos veroja on kerätty tai otettu käyttöön mielivaltaisesti. Yksi mielivaltaisen verotuksen syy on poliittinen tilanne etenkin kehittyvissä maissa, joissa talouden haasteet pakottavat hankkimaan verotuottoja matkailusektorilta. Syy on sekin, että usein matkailuveroja määrätään vähitellen ajan myötä eikä osana yhtenäistä suunnitelmaa taloudellisten periaatteiden mukaan. Ongelmien kasautumista seuraa siitä, että matkailuveroilla on taipumus heikentää valtion hintakilpailukykyä. Tuotteiden ja palveluiden vientinä matkailun hintajoustavuudella on merkittävä vaikutus kysyntään, matkailijamäärään ja sidosryhmien työllisyyteen.

Yleisesti koetaan, että matkailusta, kuten muistakin hyödykkeistä ja palveluista, tulisi kertyä julkista pääomaa, jolla rahoitetaan julkisia palveluita ja talouselämän käyttämää infrastruktuuria. Matkailijoilla on maksukyky hankkia palveluita, joista kokevat saavansa hyötyä. Matkailu on huomattavan riippuvainen esimerkiksi ympäristön puhtaudesta sekä liikenteen ja viestinnän järjestelmistä. Tehokas julkinen terveydenhuolto ja turvallisuus myös palvelevat matkailijoita. Jotkut maat ja maakunnat, myös eräät USA:n osavaltiot, käyttävät järjestelmiä, joissa osa matkailuveron tuotoista kohdennetaan näihin tarkoituksiin.

Matkailulla on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita muilla vientituotteilla ei ole, koska se kulutetaan samassa paikassa, jossa se tuotetaan. Matkailu voi aiheuttaa paikkakunnan asukkaille kuluja vaikkapa ruuhkina ja ympäristön saastumisena sekä herättää tulonjakoon liittyviä kysymyksiä, joita virittää suhteellisen varakkaiden matkailijoiden runsas kulutus. On tärkeää varmistaa, että matkailukohteen paikalliset asukkaat kokevat matkailun hyödyttävän heitä, sillä hyväntahtoisuus matkailijoita kohtaan on suosittuja matkakohteita yhdistävä piirre. Verotulot voivat olla tehokas suopeuden lisääjä.

Tietoyhteyksien kehittyminen on kutistanut maapalloa ja lähentänyt etäisyyksiä. Aloitteleva matkailija ikäpyramidin nuorimmassa päässä voi tutustua kohteeseen sekä varata matkat majoituksineen ja viihdepalveluineen internetin välityksellä. On yleisesti tunnettua, että maailmanlaajuisesti varakas väestö on sankoin joukoin jäämässä eläkkeelle. Matkailun verotus kohdistuu väistämättä muodostuvaan kysyntään, valtavaan varallisuusmassaan. Arjen välttämättömien perustarpeiden ulkopuolelle kohdistuva taloudellinen lisärasitus on verrattain helposti perusteltavissa valtion talousjohdon ja äänestäjien välisessä vuorovaikutuksessa. Matkailuveron legaliteetti, kokemus veron oikeudenmukaisuudesta, on teorian tasolla saavutettavissa melko vaivattomasti.

Euroopan integraation ja maailman globalisoitumisen selkeä ja perustuslaillinen päämäärä on vapaan liikkuvuuden turvaaminen. Britannian tyyppinen reittilentojen vero merkitsee EU:n tavoitteleman vapaan liikkuvuuden rajoitetta, ja pääkaupunkien väliseen etäisyyteen perustuva laskentamalli suosii esimerkiksi matkailua Lontoosta Kaliforniaan syrjien Karibian alueita. Matkailuveroton Amsterdamin lentokenttä on yksi Englannin lähellä sijaitseva hyötyjä Lontoosta lentämisen kallistuessa. Britanniassa ovat puhuttaneet myös lentomatkustajamaksun aiheuttamat työllisyyshaitat, jotka kohdistuvat etenkin lentoliikenteen ja matkailun työllistämään nuorisoon.

Omaisuudensuojan kannalta Britannian lentomatkustajavero kohdistuu yllättävästi jo hankittuihin lentolippuihin, jos matka tehdään huhtikuussa 2012 tai myöhemmin. Tätä voidaan verrata tilanteeseen, jossa jääkaapissa sijaitsevasta elintarvikkeesta täytyy vielä maksaa valmistevero. Valtion verotuksellisen autonomian periaatteen rohkea tulkinta hämmästyttää EU:n uudessa hiilidioksidiverossa, joka ulottuu kaikkien lentoyhtiöiden liikennöintiin EU:ssa.

Suomessa kulutusverotuksen merkitys kasvaa, mitä myös Veronmaksajain Keskusliitto toivoo. Kehityksen kanssa linjassa on pyrkimys kokeilla matkailuun kohdistuvaa verotusta Etelä-Karjalan ja Lapin merkittävillä matkailualueilla. Taloustilanteen epävarmuuden ja hallitsemattomuuden kasvaessa on perusteltua olettaa, että matkailuvero saa Suomessakin legaliteettinsa helposti.

Radion uudistus

Ylen säästökuuri välittyy pyhäpäivisin radiokirkkopaikkakuntien valinnoissa. Merkittävimpien kaupunkiseurakuntien papit oppii pian tuntemaan pelkästään Ylen radioteitse. Radiotyöhön tottuvat teologit helpommin arkenakin toimittavat hartausohjelmia. Radio Dei täydentää ansiokkaasti julkista palvelua tarjoamalla pyhäpäivisin radiokirkkoja useista messuyhteisöistä. Kentän uutuus on Raamattuopiston messu, joka välitetään lähes kauttaaltaan Radio Dein yleisölle. Radio Dein paikallisradiomessut säilyvät muun muassa täällä Rovaniemellä, jossa poikkeuksellisen yleiskirkollinen kulttuuri tekee ratkaisusta perustellun.

Olen sitä mieltä, että yleiskirkollisen kulttuurin myönteisiä puolia ei ole syytä horjuttaa. Nettiradio säilyttää mahdollisuuden liittyä Radio Dein yleisön enemmistöön. Pyhäpäivien ohjelmatarjonnan kehittämisessä Radio Dei on onnistunut tyylikkäästi niin kiinnostavan puheen kuin musiikin osalta.

Tutustuin joulunpyhinä Rovaniemen uuteen kulttuurikeskus Korundiin, jonka konserttisalin akustiikka tarjoaa radion musiikkiohjelmien tuottamiselle mainiot puitteet. Pidän tärkeänä, että Yleisradio säännöllisesti radioi ja televisioi musiikkiesityksiä Korundin tiloista ja muistakin pohjoisen Suomen konserttisaleista. Samalla kalustokierrolla turvataan myös radiokirkkojen alueellinen monipuolisuus Ylen kanavilla.