Lapin kauppakamarin EU-vaalipaneeli

Lapin kauppakamari

EU-vaalipaneeli 7.5.2014 - "Työ ja hyvinvointi - onko EU:lla väliä?"

keskustelijoina eurovaaliehdokkaat:

Liisa Jaakonsaari (sdp), Arto Ojala (kok), Hannu Takkula (kesk), Sampo Terho (ps)

Tilaisuuden avasi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja moderaattoreina toimivat Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo sekä Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.

Lapin yliopisto, Rovaniemi
 

Mikä on EU:ssa parasta? Tätä pohdittiin vaalipaneelin ensimmäisenä kysymyksenä. Talouselämän alueelta Liisa Jaakonsaari kertoi elinkeinoelämän alkaneen puolustaa EU:ta. Sisämarkkinat koetaan tärkeiksi. Norja maksaa valtavasti, puolitoistakertaisesti sisämarkkinoille pääsystään ja on EU:n päätöksenteossa kuunteluoppilaan roolissa. Hannu Takkulan mielestä parasta EU:ssa ovat vapaat sisämarkkinat, kaupan esteiden poisto. Arvot ovat EU:n ydin. Kilpailukyvyn haasteista kertoo se, että EU:n alueella asuu maailman väestöstä 7 %. Alueen osuus maailman bruttokansantuotteesta on 24 %. EU-alue maksaa maailman sosiaaliturvasta noin puolet.

Jaakonsaari totesi EU:n poikkeavan maailman muista integraatiopyrkimyksistä juuri arvomaailmallaan. EU:ssa tärkeintä ovat 60 rauhan vuotta sekä demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuva arvomaailma. Arto Ojalan mukaan parasta EU:ssa tärkeysjärjestyksessä ovat rauha, sidokset kolmansiin maihin ja eurovaluutta. Mitä tiiviimmin EU ja kolmannet maat sitoutuvat toisiinsa esimerkiksi taloudellisesti, sitä kalliimmaksi koituu rauhan rikkominen. Eurovaluutta suojaa inflaation ja devalvaation haitoilta.

Toisena kysymyksenä pohdittiin keinoja saada työttömyys laskuun. Sampo Terho totesi suurteollisuuden ja ilmastopolitiikan työllistävän. Hän kokee ongelmana, että EU on ulkoistanut työpaikkoja sinne, missä saa saastuttaa. Pienyrityksiin sijoittuu 99 % Euroopan työpaikoista. Tarvitaan yrittäjyyden arvostusta ja koulutusta sekä nuorisotyöttömyyden torjuntaa.

Arto Ojala näkee eräänä työllisyyttä edistävänä seikkana Jäämeren radan, jonka on oltava taloudellisesti kannattava. Hannu Takkula viittasi laajemminkin EU-pykälien järkevään implementointiin omien olosuhteiden mukaan, omanarvontuntoisesti. Sukupolvenvaihdokset yrityksissä ansaitsevat huomiota.

Työttömyys saadaan Liisa Jaakonsaaren mielestä laskuun Suomen osaamistason nostolla. EU käyttää 77 miljardia tutkimuksen rahoittamiseen. Tutkimusrahoituksen alueella Suomi on EU:lta nettosaaja. Lääketieteen työllistäviä mahdollisuuksia tarjoaa väestön ikääntyminen, EU-brändin hyödyntäminen ja Kiinan yksilapsipolitiikan merkitys maan taloudelle. EU:ssa tarvitaan määrätietoista pk-yrityspolitiikkaa. Itävalta on tällä alueella mallimaa.

Jaakonsaari jatkoi Takkulan aloittamaa keskustelua EU-lainsäädännön tehokkaasta implementoinnista viitaten uusliberalistien pyrkimyksiin toimia direktiivien purkajina. Toisaalta Suomi itse on kansallisella tasolla luonut byrokratioita.

Entisen pääministerin, toimitusjohtaja Matti Vanhasen alustuspuheessaan käsittelemään Suomen ja EU:n arktiseen politiikkaan palattiin uudelleen vaalipanelistien keskustelussa. Suomen ja EU:n arktisen politiikan suuntaviivoina Sampo Terho mainitsi asennemuutoksen tarpeen ja Suomen omien tavoitteiden puolustamisen. Tarvitaan yksi iso hanke. Hannu Takkulankin mielestä tarvitaan kansallisia prioriteetteja. Arto Ojala mainitsi globaalit intressit. Liisa Jaakonsaaren mukaan pohjoisen EU:n rintaman, johon kuuluvat Saksa, Ruotsi ja Suomi, tulee tiivistyä ja toimia määrätietoisemmin.

Hannu Takkula jatkoi keskustelua toteamalla, että EU:n menestys ratkaistaan maailmanmarkkinoilla. Kansallisia prioriteetteja puolustettaessa on valtion eikä EU:n vika, jos EU-rahoja käytetään väärin. Hallituksella on väliä: aluepolitiikan rahoja leikattiin Suomessa enemmän, Ruotsissa vähemmän. Arto Ojalan mielestä Suomen on assosioiduttava arktisuuteen EU:ssa. Luonnonvaroihin, energiakysymyksiin ja kuljetusasioihin liittyvät seikat tulee ratkaista ja EU 10-verkko on pyrittävä ulottamaan Utsjoen korkeudelle Suomessa.