Mukkulan ostoskeskus

Lahden Mukkulan kaupunginosassa varttuneena on ollut kiinnostavaa seurata kolmen ruokakaupan rinnakkaiseloa alueen ostoskeskuksella. Myymälöiden nykyiseen kehittämiseen vaikuttaa keväällä noin kahden kilometrin päähän avattu Prisma. Merkittävä muutos on myös Mukkulan K-marketin kauppiaan vaihtuminen, josta ESS:n verkkosivut ovat uutisoineet tänään (21.8.-09).

Mukkulan ostoskeskuksen itäpäädyn S-market hyödynsi jo T-/Spar-marketin aikoina suuruuden, virallisuuden ja laajan peruspalvelun vaikutelmaa. Liikkeen laajennus tontillaan 90-luvun alussa merkitsi irtiottoa ostoskeskuksen suorakulmaisesta linjasta. Suuruuden mielikuvaa lisäsi ennen laajennusta se, että noin kilometrin säteellä toimi kolme muuta T-lähikauppaa.

Viereinen Valintatalo on aina houkutellut kaupunkilaisten perustuotteiden hintatasollaan. Myymälällä on yllättäjän ja haastajan asema verrattuna kahteen naapurikauppaansa.

Ostoskeskuksessa K-marketin vetovoima perustuu merkittävällä tavalla mielikuviin, joissa korostuvat kotimainen yrittäjyys ja virastotunnelman vastakohdat. Lähikaupan tuoksu on voimakkain verrattuna naapureihin, mitä korostaa myymälässä paistettujen leipätuotteiden keskeinen sijoittelu. Valintatalon tavoin K-market ei missään vaiheessa ole laajentunut ostoskeskuksen suorakulmasta.

Mukkulan K-marketin kauppias on siis vaihtumassa. ESS:n uutisen mukaan yrittäjäksi saapuu Vantaan Mikkolan K-marketin johtohenkilö. Samaan Vantaan myymälään siirtyy puolestaan Mukkulan väistyvä kauppias.

Classic Radio

Päivän uutiset ovat kertoneet Suomen Classic Radion lakkauttavan ula-lähetyksensä lähiviikkoina. Ohjelmatarjontaa aiotaan jatkaa nettiradiona. Klassisen musiikin tarjonta Suomen ula-taajuuksilla vähenee tällöin reilusti yli 50 prosentilla nykyisestä.

Vapautuvat ula-taajuudet toivottavasti säilyvät klassisen musiikin käytössä. Kaikki muut ratkaisut kumoavat jättiannoksen vaihtoehdottomuutta suomalaiseen radion tarjontaan. Olen sitä mieltä, että liikenne- ja viestintäministeriön tulee turvata monipuolisuuden säilyminen.

Classic Radion ula-vaiheen lopulla minua häiritsi se, että taajudella soi usein kevyttä musiikkia. Kiinnostavampaa olisi kuulla juontajina entisiä tai nykyisiä pop-muusikoita. He tuottaisivat radio-ohjelmaa sillä asenteella, että tahtovat yhdessä kuuntelijoiden kanssa tutustua klassiseen musiikkiin.

Klassisen musiikin esittäminen Suomen ula-taajuuksilla on jäämässä käytännössä yksin Yle Radio 1:n vastuulle. Netissä palvelee lisäksi Ylen Klassinen kilpaillen Classic Radion ja vastaavien ulkomaisten ohjelmavirtojen kanssa. Kulttuurillisesti kestämätön olisi tilanne, jossa klassisen musiikin radiosoitto ula-taajuuksilla jäisi pysyvästi Yleisradion varaan. Classic Radion vakiintunut asema maassamme on osoittanut, että lajityypin mainosradio tulee Suomessa toimeen.

Rauma ja matkustajajunat

Rautatie yleensä palvelee kaupungin merkittävintä liikennevirtaa. Suomen läntisellä rannikolla Rauman haasteellisuus perustuu siihen, että liikennemäärä jakautuu suhteellisen tasaisesti useaan eri suuntaan. Paikallisjuna Kokemäelle ei yksin poista sitä ongelmaa, että Helsingin ja Rauman välinen ratayhteys kiertää maantieteellisesti verrattuna tiehen Huittisten kautta. Sama ongelma olisi Rauman ja Porin välisessä seutuliikenteessä. Liikenne painottuisi ehkä maantielle junayhteydestä riippumatta.

Merkittävä liikennevirta suuntautuu Raumalta Porin ja Huittisten ohella Turun suuntaan. Esimerkiksi Turun ja Porin lentokentät kilpailevat aidosti Rauman asiakkaista keskenään. Tässä suhteessa on huomattava myös Tampereen lentoaseman kasvu halpalentojen kohteena.

Toteutuessaan paikallisjuna Raumalta Kokemäelle palvelisi lähinnä Rauman ja Tampereen välistä liikennettä. Sähkörata tekee mahdolliseksi taajamajunayksiköiden siirron tälle reitille Helsingin suunnalta, kun VR vähitellen uusii lähiliikenteen kalustoaan. Toimivalta ajatukselta tuntuu Tampereen ja Porin välisten junien liikennöiminen kahdella yksiköllä niin, että Kokemäeltä toinen yksikkö jatkaisi Raumalle. Kuvioon vaikuttaa lisäksi Tampereen länsipuolelle kaavailtu oikorata, joka avaisi uuden yhteyden Satakunnasta Pirkkalan lentoaseman suuntaan.

A-ha: Foot of the mountain

Wikipedian artikkelissa yhden hitin ihmeestä mainitaan norjalaisyhtye A-ha, jolla on useita kansainvälisiä listahittejä. Maininta tukeutuu Yhdysvaltalaisen VH1-musiikkikanavan listaan vuodelta 2002, johon on koottu 100 suurinta yhden hitin ihmettä. A-ha:n esittämä Take on me (1985) sijoittuu sarjassa kahdeksanneksi. Tämä amerikkalaisten näkemys yllättää, koska The sun always shines on TV -kappalekin nousi samalta albumilta listoille. Brittien saarilla jälkimmäinen menestyi jopa paremmin. Lisäksi Bond-elokuvien ystävien kestosuosikkeihin kuuluu The Living Daylights -sävelmä A-ha:n tuotannosta.

Kuluvaan vuoden 2009 kesään sisältyvät yleisurheilun Berliinin mm-kisat, joiden virallinen musiikkikappale on A-ha:n heiniä. Laulu kantaa Foot of the mountain -nimeä. Kappale sisältyy kesäkuussa julkaistulle ja samannimiselle albumille, jossa yhtye pyrkii palaamaan musiikillisille juurilleen. Niissä punoutuvat yhteen laulun korkeat äänialat, kosketinsoitinten koukuttava sointi sekä kaihoisat sanoitukset ja sävelkulut.

Kisakappale on sävelmänä melko pelkistetty. Kiehtova osa-alue on yleinen sointi, jossa edellämainittuihin juuriin yhdistyy ajanmukaisuuden vaikutelma, valoisasti liikkeelletyöntävä tunnelma ja rohkeuteuteen lämmittelevä ilmapiiri. Sanoitus on kiinnostava hiljaisuuden laulu, jossa voidaan nähdä raamatullinen ajatus talon rakentamisesta kalliolle.

Muuttoliikettä

Lahden muuttoliikkeen tuore tilasto- ja tietopaketti on viime päivinä julkaistu kaupungin verkkosivuilla. Huomiota kiinnittää muuttovoiton moninkertaistuminen neljän vuoden jaksolla, jonka keskivaiheille sijoittuu oikoradan avaus. Muuttotappio pääkaupunkiseudulle alkoi kaventua jo Lahti-Järvenpää-moottoritien rakennusvaiheessa. Oikorata näyttäisi vahvistaneen tätä kehitystä Lahden eduksi. Helsingin naapurista Vantaa ja Espoo kuuluivat Lahden muuttovoittokuntiin vuonna 2008.

Oikoradan vaikutusten kannalta on kiinnostavaa havaita Kouvolan, Heinolan ja Orimattilan asema Lahden muuttovoittokuntina. Kouvolasta ei Helsinkiin pääse junalla alle tunnissa, mikä voidaan nähdä kehityksen taustalla. Heinola ja Orimattila ovat perinteikkäitä rautatiekaupunkeja, joilta matkustajajunan yhteys puuttuu. Heinolan paikallisjunista ja Orimattilan Levannon junaseisakkeesta käytävään keskusteluun saadaan tuoreista tilastoista uutta virtaa.

Halpalentoyhtiö ja verkostolentoyhtiö

Päivän valoisa talousuutinen kantautui Irlannin Dublinista, jossa sijaitsee halpalentoyhtiö Ryanairin pääkonttori. Yhtiö kertoi tuloksensa kohentuneen kalenterivuoden toisella neljänneksellä merkittävästi verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Ryanair kasvatti matkustajamääräänsä 11 prosentilla, ja tänä vuonna yhtiö aikoo pudottaa lippujensa hintaa noin 20 prosenttia.

Latvialaisen Air Balticin kellossa ääni on toinen. Eilen julkaistu uutinen välitti taisteluterveiset yhtiön kamppailusta talouden taantumaa vastaan. Air Balticin kerrottiin sinnittelevän lamaa vastaan avaamalla nopeassa tahdissa uusia reittejä. Suorien lentojen aloittamista kaavaillaan Latviasta Rovaniemelle, Kittilään, Vaasaan ja eteläisen Saimaan kentille. Yhtiö kertoi samalla toiminta-ajatuksensa muutoksesta. Halpalentoyhtiöstä aiotaan muokata verkostolentoyhtiö, mikä edellyttää kattavaa reittien valikoimaa.

Air Baltic on noin kaksi vuotta liikennöinyt Latvian ja Oulun välillä Fokker-kalustollaan. Riika-Rovaniemi ja Riika-Kittilä -lennot ovat merkittävän askeleen lähempänä potkurikoneen kantaman rajaa. Minä veikkaan, että Air Balticin uudet Suomen reitit tulevat olemaan: Riika-Kuopio-Rovaniemi ja Riika-Vaasa-Kittilä. Samalla saadaan kotimaassa suorat yhteydet Kuopiosta ja Vaasasta Lappiin.

Talvella kysyntä riittänee Boeing 737:n käyttämiseen Latvian ja Lapin välillä. Boeing 737:n toimintasäde riittää reilusti suoraan lentoon. Potkurikalustolle jäisi talveen kolmioreitti: Riika-Vaasa-Kuopio-Riika.

Air Baltic siis aikoo laajentaa toimintaansa Suomen maakunnissa. Samaan aikaan Finnairin otaksutaan siirtävän Baltian liikennettään lentoyhtiö Finncommille, jonka pääkonttori sijaitsee Seinäjoen naapurissa Ilmajoella. Suomen maakuntien ja Baltian välisiä uutuusreittejä voidaan johdonmukaisesti kuvitella myös Finncommin reittikartalle. Toisaalta Air Balticin toiminta-ajatus tukeutuu hyvin painokkaasti yhtiön omiin jatkoyhteyksiin Riikasta. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttäisi Finncommilta yhteistyösopimuksia useiden Baltiaan lentävien yhtiöiden kanssa tai liittymistä One World -allianssiin.

Holman hypermarket ja Lahden joukkoliikenne - osa 2

Holman hypermarket todennäköisesti muuttaa kulutustottumuksia Lahden Mukkulan kaupunginosassa. Sen sijaan, että lähiöstä matkustetaan bussilla 4 km keskustan kauppoihin tai 6 km Launeen marketeihin, tulisi bussilla päästä 2 km Holman hypermarkettiin. Tämä olisi ajansäästön ohella ympäristön ja liikenneturvallisuuden myönteistä kehitystä.

Oulussa kaupunkialueen lyhyillä matkoilla on otettu käyttöön citylinja-bussi, jolla kertamaksu on tavallista 6 km:n taksaa alempi. Tämän tyyppinen syöttölinja olisi ajatuksena käyttökelpoinen myös Mukkulan ja Holman välillä. Ensisijaisena vaihtoehtona pidän tavallista reittiliikenteen bussivuoroa, joka kulkisi Mukkulan vanhalta ostoskeskukselta Holmaan esim. arkisin 30-60 min välein. Mukkulan ja Holman välinen osuus olisi vain pienehkö osa bussivuoron koko reitistä esim. Launeen, keskustan, Mukkulan ja Holman välillä.

Ikea-bussin tyyppinen kuljetus Mukkulan ydinalueelta Holmaan voisi olla yksi vaihtoehto tavalliselle reittivuorolle. Osuuskauppa Hämeenmaa hoitaisi liikennöinnin ja kyydin hinnoittelun itse. Holman market kilpailee luultavasti Ahtialan asiakkaista Launeen markettien kanssa, jolloin bussille muodostuisi järkevä reitti: Mukkula-Holma-Ahtiala-Laune(-Renkomäki). Ajoaika suuntaa kohden olisi ehkä 30-40 min ja edestakaisin noin 60-100 min. Tällöin Mukkulasta pääsisi noin 1,5 tunnin välein bussilla Holmaan sekä edelleen Ahtialaan ja Launeelle.