Helsinki-Turku -radalla nähdään kesän alettua yllättävä tarjonnan muutos. Perinteinen pikajunien kalusto tekee yhteysvälille paluun, ja näillä vaunuilla liikennöidään päivittäin iltavuoro pääkaupungista Turun satamaan ja takaisin. Tämä vaikuttaa Turun kaupunkikuvaan niin, että laivasatamassa voidaan jälleen havaita kaksi sinivaunuista junarunkoa hieman ennen kello yhdeksää.
Ic- ja Pendolino-junien välttelijöille on uutuuteen jyvitetty ainakin yksi merkittävä este. Kouvolasta saapuu taajamajunien yhteys Pasilaan vain yhdeksän minuuttia Turun pikajunan lähdön jälkeen. Lahdesta saavuttaessa jää Pasilassa vaihtoaikaa z-junalta 51 minuuttia ja Ic2-junalta 15 minuuttia. Riihimäen suunnan R-junalta jää vaihtoaikaa 33 minuuttia ja H-junalta kaksi minuuttia.
Lahti-Kerava -oikoradan avausta edeltäneen juna-aikakauden piirteitä liittyy parin kuukauden kuluttua myös Savo-Karjalan juniin. Lahden tasatunteihin painottuvista lähtöajoista joustetaan merkittävästi Itä-Suomesta saapuvien iltajunien osalta. Lopputulos muistuttaa oikorataa edeltänyttä vaihetta, jolloin Savo-Karjalasta tulevat vuorot lähtivät Lahdesta noin klo 21.30 ja 22.30 Helsinkiin.
Muutokset idän kaukojunien junien kulussa heijastuvat z-juniin illan myöhennettyinä lähtöaikoina. Samaan tapaan turvataan myös jotkut Kouvolan suunnan vaihtoyhteydet Lahti-Riihimäki -lähijuniin. Vr:n verkkoaikataulun mukaan osa Lahti-Riihimäki -lähijunista ei kuitenkaan odota idän kaukojunaa. Tällöin vaihtoehtona on matkustaa kahdella lähijunalla Lahdesta Riihimäelle Keravan kautta.
sunnuntai 22. maaliskuuta 2009
lauantai 21. maaliskuuta 2009
Junakesä 2009
Eräiden ennakkotietojen mukaan Seinäjoki saisi kesän alkaessa ic2-junan yhteyden. Helsingistä noin klo 14 lähtevä ic2-173 jatkaisi matkaansa Tampereelta. Noin klo 21 Helsinkiin saapuvan ic2-182 -junan lähtöasema olisi Seinäjoki.
Uutuudella on yhteisiä piirteitä Lappeenrannan ic2-vuoron kanssa. Etelä-Karjalaan kyseinen junatyyppi on liikennöinyt kevääksi vaihtuneesta talvesta alkaen. Lappeenrannan Ic2-yhteyden avaus ja onnistuminen eivät kuitenkaan välttämättä liity Seinäjoen Ic2-kokeiluun. Kellonajoistaan johtuen vuoroilla on melko erilainen tehtävä.
173:n lähtöaika Helsingistä on siis noin klo 14 ja paluu 182-numerolla noin klo 21. Lappeenrannan Ic2-yhteyden lähtöaika on Helsingistä klo 12.12 ja paluu klo 18. 173/182 kulkee koko Tampere-Seinäjoki-Tampere osuuden alkuillan ruuhkahuipun tunneilla eli noin klo 16-19. Helsinki-Lappeenranta-Helsinki -Ic2-yhteydellä ruuhkahuippu sijoittuu tietääkseni paluun Kouvola-Helsinki -vaiheille. Merkittävin poikkeus taitaa olla perjantai ja arkipyhien aatot, jolloin Ic2-yhteys selkeästi tasoittaa vilkkainta matkustajaruuhkaa Lappeenrannasta Helsingin suuntaan.
Etelä-Karjalan Ic2-yhteyden käynnistämiseen liittyi se erikoisuus, että Lappeenranta on ollut harvinainen matkustajajunien pääteasema. Tältä kannalta Seinäjoen Ic2-yhteys ei merkitse uutta avausta. Helsinki-Lapua-Helsinki -Ic2 olisi uutuus, jonka luonne muistuttaisi vielä enemmän Lappeenrannan Ic2-yhteyttä. Lapualla kääntyvä Ic2-juna olisi linjassa myös aseman liikennemäärän kasvun kanssa. Paikkakunnalle lisättiin viime talvena tavallisten Ic-junien pysähdyksiä.
Uutuudella on yhteisiä piirteitä Lappeenrannan ic2-vuoron kanssa. Etelä-Karjalaan kyseinen junatyyppi on liikennöinyt kevääksi vaihtuneesta talvesta alkaen. Lappeenrannan Ic2-yhteyden avaus ja onnistuminen eivät kuitenkaan välttämättä liity Seinäjoen Ic2-kokeiluun. Kellonajoistaan johtuen vuoroilla on melko erilainen tehtävä.
173:n lähtöaika Helsingistä on siis noin klo 14 ja paluu 182-numerolla noin klo 21. Lappeenrannan Ic2-yhteyden lähtöaika on Helsingistä klo 12.12 ja paluu klo 18. 173/182 kulkee koko Tampere-Seinäjoki-Tampere osuuden alkuillan ruuhkahuipun tunneilla eli noin klo 16-19. Helsinki-Lappeenranta-Helsinki -Ic2-yhteydellä ruuhkahuippu sijoittuu tietääkseni paluun Kouvola-Helsinki -vaiheille. Merkittävin poikkeus taitaa olla perjantai ja arkipyhien aatot, jolloin Ic2-yhteys selkeästi tasoittaa vilkkainta matkustajaruuhkaa Lappeenrannasta Helsingin suuntaan.
Etelä-Karjalan Ic2-yhteyden käynnistämiseen liittyi se erikoisuus, että Lappeenranta on ollut harvinainen matkustajajunien pääteasema. Tältä kannalta Seinäjoen Ic2-yhteys ei merkitse uutta avausta. Helsinki-Lapua-Helsinki -Ic2 olisi uutuus, jonka luonne muistuttaisi vielä enemmän Lappeenrannan Ic2-yhteyttä. Lapualla kääntyvä Ic2-juna olisi linjassa myös aseman liikennemäärän kasvun kanssa. Paikkakunnalle lisättiin viime talvena tavallisten Ic-junien pysähdyksiä.
maanantai 16. maaliskuuta 2009
Vanhan virkakannan messu
Helsingin Pohjois-Herttoniemeen sijoittuu sunnuntaisin evankelis-luterilaisten Opkon ja Raamattuopiston järjestämä Viinipuu-messu. Tilaisuuden jälkeen pidettiin eilen (15.3.09) tiedotuksellinen tuokio. Aiheena oli Opkon ja Raamattuopiston liittyminen joukkoon, joka järjestää vanhan virkakannan messun Agricolan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Alustavasti ennakoidaan, että Raamattuopisto liittyisi virallisesti tähän joukkoon jo kuluvan kevään aikana. Opkon liittyminen ajankohtineen on edelleen avoin kysymys.
Taustalla on projekti, jossa Helsingin seurakuntayhtymä on antanut suunnitteluhenkilöstölle kolmeksi vuodeksi kirkon ja vapaat kädet. Kyseessä on Agricolan kirkko, jolle pyritään vakiinnuttamaan selkeä ja tavoittava käyttötarkoitus. 1930-luvun funktionalistinen rakennus sijaitsee suhteellisen lähellä Helsingin muita pääkirkkoja.
Kolmen vuoden projektille antaa suotuisan lähtökohdan kirkon asema tuomasmessujen kotipaikkana. Lisäksi vanhan virkakannan messu on jo toimintana vakiintunut samalle sijainnille. Nyt tätä tilaisuutta pyritään laajentamaan. Aluksi aiotaan kasvattaa järjestävien yhteisöjen lukumäärää. Raamattuopiston ja Opkon mahdollista mukaantuloa saattaa seurata Kansanlähetyksen ja SLEY:n kaltaisten ryhmien liittyminen.
Taustalla on projekti, jossa Helsingin seurakuntayhtymä on antanut suunnitteluhenkilöstölle kolmeksi vuodeksi kirkon ja vapaat kädet. Kyseessä on Agricolan kirkko, jolle pyritään vakiinnuttamaan selkeä ja tavoittava käyttötarkoitus. 1930-luvun funktionalistinen rakennus sijaitsee suhteellisen lähellä Helsingin muita pääkirkkoja.
Kolmen vuoden projektille antaa suotuisan lähtökohdan kirkon asema tuomasmessujen kotipaikkana. Lisäksi vanhan virkakannan messu on jo toimintana vakiintunut samalle sijainnille. Nyt tätä tilaisuutta pyritään laajentamaan. Aluksi aiotaan kasvattaa järjestävien yhteisöjen lukumäärää. Raamattuopiston ja Opkon mahdollista mukaantuloa saattaa seurata Kansanlähetyksen ja SLEY:n kaltaisten ryhmien liittyminen.
lauantai 17. tammikuuta 2009
Tähtisumua
Ylen Radio Suomen Tähtisumua-ohjelma on alkuvuodesta lisätty lauantain keskipäivään. Tarjolla on tällöin viihde- ja elokuvamusiikkia poikkeuksellisen laajasti eri vuosikymmenniltä ja tyylisuunnista. Ohjelman toinen lähetysaika samalla säilyy keskiviikon myöhäisessä illassa. Siirto antaa kuuntelijalle uusia avaimia käyttötarkoituksesta lähtevään musiikin tulkintaan. Sama musiikillinen kokonaisuus, joka keskiviikkoyönä luo ehkä rauhallista tunnelmaa kuutamon valossa, tuodaan hissimusiikin myönteisessä merkityksessä tarjolle myös kotimaan ostosmatkailun vilkkaina tunteina.
Vuoden alku on ollut värikäs myös uuden pop-musiikin alalla. Koop Arposen Insomnia-kappale on mielestäni keskitalven merkittävin kotimainen musiikkiesitys. Kappaleelle on viime päivinä ennakoitu myös kansainvälistä menestystä. Esityksen musiikillinen ajatus kulkee perus-rockista heavyn ja hard rockin vaikutteiden kautta osittain jazzin lämpimään ja ihmisen kohtaavaan ilmapiiriin. Sävellaji sijoittuu H-duuriin. Kappaleen nimen lisäksi sävellajien sukulaisuus yhdistää esityksen Faithless-yhtyeen noin vuosikymmenen takaiseen Insomnia-singleen. Tämä koneellisen tanssimusiikin esitys sointuu H-duurin muunnossävellajissa eli h-mollissa. Introjen ja säkeistöjen musiikillisena koukkuna tosin käytetään H-duuriin kuuluvaa Dis-säveltä. Kappale painottuu kuitenkin selkeästi h-molliin.
-90-luvun tammikuut ovat jääneet minulle mieleeni heinäkuun kaltaisena musiikkiuutuuksien hiljaiselona. Muistikuvani mukaan erityisesti brittiläinen M People -tanssimusiikkiyhtye osasi hyödyntää rauhallista jaksoa päätyen useaksi tammikuuksi Radiomafian single-listan yksinäisiin kärkitunnelmiin. Tänä vuonna joulun jälkeisen suvannon perinne sisältyy ajatuksena Iskelmä-gaalaan, joka vasta helmikuun puolivälissä päättää pop-musiikin merkittävien vuosiäänestysten sarjan.
Kokonaisuutena tammikuu on mielestäni yhä lievemmin musiikkiuutuuksien hiljaiselon jakso. Viime vuosikymmeneen verrattuna välittyy selkeä ero. Idols-kilpailun ohella vilkkautta ovat havaintojeni mukaan lisänneet Euroviisujen karsinnat, jotka yhä monipuolisemmin tuovat esille eri musiikkityylien uutuuksia. Tällöin Tähtisumua-ohjelma ja Iskelmä-gaala elävöittävät vastakohtaisuuden kautta pop-musiikin talvea.
Vuoden alku on ollut värikäs myös uuden pop-musiikin alalla. Koop Arposen Insomnia-kappale on mielestäni keskitalven merkittävin kotimainen musiikkiesitys. Kappaleelle on viime päivinä ennakoitu myös kansainvälistä menestystä. Esityksen musiikillinen ajatus kulkee perus-rockista heavyn ja hard rockin vaikutteiden kautta osittain jazzin lämpimään ja ihmisen kohtaavaan ilmapiiriin. Sävellaji sijoittuu H-duuriin. Kappaleen nimen lisäksi sävellajien sukulaisuus yhdistää esityksen Faithless-yhtyeen noin vuosikymmenen takaiseen Insomnia-singleen. Tämä koneellisen tanssimusiikin esitys sointuu H-duurin muunnossävellajissa eli h-mollissa. Introjen ja säkeistöjen musiikillisena koukkuna tosin käytetään H-duuriin kuuluvaa Dis-säveltä. Kappale painottuu kuitenkin selkeästi h-molliin.
-90-luvun tammikuut ovat jääneet minulle mieleeni heinäkuun kaltaisena musiikkiuutuuksien hiljaiselona. Muistikuvani mukaan erityisesti brittiläinen M People -tanssimusiikkiyhtye osasi hyödyntää rauhallista jaksoa päätyen useaksi tammikuuksi Radiomafian single-listan yksinäisiin kärkitunnelmiin. Tänä vuonna joulun jälkeisen suvannon perinne sisältyy ajatuksena Iskelmä-gaalaan, joka vasta helmikuun puolivälissä päättää pop-musiikin merkittävien vuosiäänestysten sarjan.
Kokonaisuutena tammikuu on mielestäni yhä lievemmin musiikkiuutuuksien hiljaiselon jakso. Viime vuosikymmeneen verrattuna välittyy selkeä ero. Idols-kilpailun ohella vilkkautta ovat havaintojeni mukaan lisänneet Euroviisujen karsinnat, jotka yhä monipuolisemmin tuovat esille eri musiikkityylien uutuuksia. Tällöin Tähtisumua-ohjelma ja Iskelmä-gaala elävöittävät vastakohtaisuuden kautta pop-musiikin talvea.
torstai 25. joulukuuta 2008
Keskitalven juhlaa
Valkea joulu ilahduttaa Kymijoen vesistön ja Salpausselän järvimaisemissa. Talviaurinkoakin on tänään aamupäivällä havaittu etelä-Suomessa.
Päijät-Hämeen molemmin puolin on valmistauduttu keskitalven juhlan ohella historiallisiin kuntaliitoksiin, jotka toteutuvat vuodenvaihteessa. Hämeenlinnan ja Kouvolan laajentumisissa on kiinnittänyt huomiotani Kouvolan uusi vaakuna, jossa Kymenlaakson perinteisistä mustan ja harmaan väreistä otetaan aimo askel kohti Mikkelin ja Kuopion vaakunoiden keltamustaa tyyliä.
Kouvolan suuntaan kohdistuvat lähipäivinä lisäksi rautatieharrastajien ja matkailuväen katseet, kun venäläiset joulunviettäjät saapuvat Suomeen useilla tilausjunilla. Osa vuoroista ajetaan Lappiin ja siellä ensi kertaa myös Torniojoen laaksoon. Etelä- ja keski-Suomessa kohdistuu matkailualan toiveikkaita odotuksia erityisesti niihin matkustajiin, jotka jäävät juhlapyhien viettoon väliasemille.
Päijät-Hämeen molemmin puolin on valmistauduttu keskitalven juhlan ohella historiallisiin kuntaliitoksiin, jotka toteutuvat vuodenvaihteessa. Hämeenlinnan ja Kouvolan laajentumisissa on kiinnittänyt huomiotani Kouvolan uusi vaakuna, jossa Kymenlaakson perinteisistä mustan ja harmaan väreistä otetaan aimo askel kohti Mikkelin ja Kuopion vaakunoiden keltamustaa tyyliä.
Kouvolan suuntaan kohdistuvat lähipäivinä lisäksi rautatieharrastajien ja matkailuväen katseet, kun venäläiset joulunviettäjät saapuvat Suomeen useilla tilausjunilla. Osa vuoroista ajetaan Lappiin ja siellä ensi kertaa myös Torniojoen laaksoon. Etelä- ja keski-Suomessa kohdistuu matkailualan toiveikkaita odotuksia erityisesti niihin matkustajiin, jotka jäävät juhlapyhien viettoon väliasemille.
keskiviikko 3. joulukuuta 2008
Kouvolan vaakuna
Vuodenvaihteessa laajentuva Kouvola on saanut uuden vaakunan. Kouvolan valtuusto valitsi maanantaina tunnuksen kolmesta ehdokkaasta. Voiton vei musta- ja hopeataustainen työ, jonka kuva-aihe on kultainen ja liljapäinen kuusipuolainen sideruusuke. Ruusuke kuvaa kuuden kunnan liittoa. Puolien päissä olevat liljat viittaavat Kymenlaakson nimikkokukkaan eli keltakurjenmiekkaan. Musta ja hopea edustavat Kymenlaakson perinteisiä värejä. Valitun vaakunan aaltokoroinen tyviö viittaa Kymijoen kaupunkiin.
Maanantaina Kouvolan valtuuston ratkaisevassa äänestyksessä tunnus voitti vastaehdokkaansa niukasti 37-36, kun tyhjiä ääniä annettiin kaksi. Äänestyksissä puoluerajat menivät rikki joka puolella. Makukysymyksestä ei ollut tehty tiukkoja ryhmäpäätöksiä. Kouvolan Sanomien verkkosivut ovat uutisoineet vaakunan valinnasta alkaneen viikon maanantaina ja tiistaina.
Lähialueen aluekeskuksista Kotkan, Savonlinnan ja Jyväskylän vaakunoita hallitsevat siniset ja vaaleat sävyt. Uuden Kouvolan vaakuna liittyy väreiltään Mikkelin ja Kuopion tunnusten keltamustaan joukkoon. Kuusipuolainen ruusuke muistuttaa kuviona Lahden vaakunan seitsenpuolaista junan vaunun pyörää. Lahden vaakunan väreihin kuuluvat mustan ja hopean lisäksi punainen.
Sekä värit että aihe yhdistävät Lahden vaakunan Kouvolan väistyvään vaakunaan. Siinä vinoristikuvio ja punaiset avaimet kertovat Kouvolan asemasta rautatieliikenteen risteyspaikkana sekä rautatieläisten ja liikemiesten kotipaikkana.
Maanantaina Kouvolan valtuuston ratkaisevassa äänestyksessä tunnus voitti vastaehdokkaansa niukasti 37-36, kun tyhjiä ääniä annettiin kaksi. Äänestyksissä puoluerajat menivät rikki joka puolella. Makukysymyksestä ei ollut tehty tiukkoja ryhmäpäätöksiä. Kouvolan Sanomien verkkosivut ovat uutisoineet vaakunan valinnasta alkaneen viikon maanantaina ja tiistaina.
Lähialueen aluekeskuksista Kotkan, Savonlinnan ja Jyväskylän vaakunoita hallitsevat siniset ja vaaleat sävyt. Uuden Kouvolan vaakuna liittyy väreiltään Mikkelin ja Kuopion tunnusten keltamustaan joukkoon. Kuusipuolainen ruusuke muistuttaa kuviona Lahden vaakunan seitsenpuolaista junan vaunun pyörää. Lahden vaakunan väreihin kuuluvat mustan ja hopean lisäksi punainen.
Sekä värit että aihe yhdistävät Lahden vaakunan Kouvolan väistyvään vaakunaan. Siinä vinoristikuvio ja punaiset avaimet kertovat Kouvolan asemasta rautatieliikenteen risteyspaikkana sekä rautatieläisten ja liikemiesten kotipaikkana.
maanantai 1. joulukuuta 2008
Prosenttiperiaate
Riihimäellä ilmestyvä Aamuposti-lehti kertoi sunnuntaina vallanvaihdosta Suomen Kuvanveistäjien liitossa. Yhteisön uudistuneen johdon tavoitteena on vakiinnuttaa prosenttiperiaate kaikkeen uudisrakentamiseen mukaanluettuna maanrakennus. Periaatteen mukaan kaikessa uudisrakentamisessa osoitetaan tietty prosenttiosuus kokonaisbudjetista taiteeseen, joka sijoitetaan rakennettavaan kohteeseen. Ajatus ei ole uusi, mutta Kuvanveistäjien liitossa tavoite on tuore. Yhteisö aikoo myös kehittää yritysten taidehankintaa ja -lainausta.
Taiteellisen äänen alalla Toivontuottajien Jouluradion matka on päässyt vauhtiin hämärässä vuodenajassa. Muutaman viikon aiemmin ehti verkossa aalloille Radio Novan jouluradio. Novan juhlatuotteeseen verrattuna Toivontuottajien tarjonta vaikuttaa syvällisemmin kansainväliseltä ja kokeilevammalta suhteessa kotimaisiin esiintyjiin. Esitysten ulkomaisuusaste näyttäisi olevan Toivontuottajilla korkeampi.
Taiteellisen äänen alalla Toivontuottajien Jouluradion matka on päässyt vauhtiin hämärässä vuodenajassa. Muutaman viikon aiemmin ehti verkossa aalloille Radio Novan jouluradio. Novan juhlatuotteeseen verrattuna Toivontuottajien tarjonta vaikuttaa syvällisemmin kansainväliseltä ja kokeilevammalta suhteessa kotimaisiin esiintyjiin. Esitysten ulkomaisuusaste näyttäisi olevan Toivontuottajilla korkeampi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)