torstai 7. elokuuta 2008

Luotu kulkemaan

Jari Sillanpään "Luotu kulkemaan" -kappaleen alkuintro yllättää. Alkunintrossa funky-sävyin helmeilevä kitara komppaa aurinkoisesti cm7- ja F7-sointuja usean tahdin. Näitä seuraa fanfaarein kruunattu orkesterin sointu G-duurissa. Tältä siirrytään kertosäkeen Es-duuriin, joka on kappaleen sävellaji.

Alkuintron huipentava G-duuri osin lieventää alkuintron jännitteet. Neutraloinnin syyn hahmottaisi, jos alkuintrossa kuultaisiin vaikkapa monimutkainen kitarasoolo. Liennytys estäisi varhaisen tietoähkyn vaaran. Toisaalta kitarasoolo sopisi neutraloivan G-duurin osaksi. Tällöin soinnulla olisi kaksoistehtävä. Liennyttäessään G-duuri tyrkkäisi samalla kertosäkeen vauhtiin. Nyt välittyy vaikutelma, jossa kertosäe joutuu itse räjäyttämään itsensä liikkeelle.

Sointujen pohjasävel kulkee alkuintrolla c- ja f-sävelissä ja kertosäkeen alussa es- ja b-sävelissä. Siirtymä c-mollista f-nuotin kautta sävelaskelta matalampaan kvarttiin olisi melko symmetrinen. G-sävel ja -sointu lieventävät tätäkin jatkuvuuden vaikutelmaa alkuintron ja kertosäkeen välillä.

Eräältä kannalta neutraloiva G-duuri vahvistaa kappaleen yhtenäisyyttä. Kertosäkeiden puoliväleissä ja päätöksissä kajahtelee fanfaarein toinen liennyttävien sointujen kulku: C-Es-F-Es-F-Es-C. Alkuintron loppufanfaari G-duurissa varmistaa, etteivät kappaleen myöhemmät fanfaarit kuulosta irrallisen yllättäviltä kohdilta.

Säkeistöjen soinnut kulkevat ansiokkaan monipuolista ja johdonmukaista rataa. "Luotu kulkemaan" ei kuitenkaan avautune radiosoitossa värikkäimmin. Alkuintron neutraloiva G-duuri liennyttää luontevasti konserteissa edeltävien ohjelmanumeroiden jännitteitä.

Ei kommentteja: